Ravinteiden vaikutukset järven pohjaeläimiin |
|
Author: | Lehtimäki, Taika1 |
Organizations: |
1University of Oulu, Faculty of Science, Biology |
Format: | ebook |
Version: | published version |
Access: | open |
Online Access: | PDF Full Text (PDF, 0.8 MB) |
Pages: | 16 |
Persistent link: | http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202112179410 |
Language: | Finnish |
Published: |
Oulu : T. Lehtimäki,
2021
|
Publish Date: | 2021-12-20 |
Thesis type: | Bachelor's thesis |
Description: |
Tiivistelmä Makean veden tarve kasvaa jatkuvasti kasvavan ihmispopulaation seurauksena. Jotta puhtaan veden saanti olisi mahdollista, on tärkeä huolehtia vesistöjen hyvinvoinnista. Rehevöityminen on eräs järviekosysteemin suurimmista uhkista. Rehevöityminen on seurausta ravinteiden, kuten typen ja fosforin, pääsystä vesistöön joko luonnollisesti tai ihmistoiminnan vaikutuksesta. Fosfori toimii järvissä rajoittavana ravinteena typpeä useammin. Rehevöitymistä ja sen vaikutuksia seurataan vesipuitedirektiivin (WFD) yhteydessä. Sen tarkoituksena on määrittää ja eheyttää sisä- ja rannikkovesien ekologista tilaa. Mikäli vesistön tila on tyydyttävä tai huonompi, on maiden ryhdyttävä toimiin vesistön laadun parantamiseksi. WFD:n keskeisenä tavoitteena on käyttää erilaisia biologisia yhteisöjä, kuten pohjaeläimiä ekologisen laadun arvioimisessa. Pohjaeläimet ovat eräs vaikeimpia biologisia ryhmiä järven tilan arvioinnissa. Pohjaeläinten käyttö biologisessa seurannassa on keskittynyt suurimmaksi osaksi virtavesiympäristöihin ja vähemmän järviekosysteemeihin. Pohjan selkärangattomien käyttö biologisessa seurannassa on kuitenkin yleistynyt, sillä vesiekosysteemin pohjaeläimet ja niiden lajikoostumus tarjoavat hyvin tietoa ympäristöolosuhteista. Vesiekosysteemin rehevöityminen lisää eliöstön ympäristöolosuhteiden ankaruutta epäsuorasti vähentämällä resurssien saatavuutta, sekä muokkaamalla elinympäristön rakennetta, ravintoverkkoja, saalistuspainetta sekä muita lajien välisiä vuorovaikutussuhteita. Tutkimukset osoittavat, että lajistollisen monimuotoisuuden ja perustuotannon välillä on usein yksihuippuinen suhde: aluksi monimuotoisuus lisääntyy perustuotannon kiihtyessä, kunnes korkeissa pitoisuuksissa suhde kääntyy negatiiviseksi. Ihmisen toiminta aiheuttaa eliöstön homogenisoitumista, josta on tullut maailmanlaajuinen ongelma. Tämän vuoksi tulevaisuudessa on kiinnitettävä yhä enemmän huomiota vesistöjen hoitosuunnitelmiin ja niiden käyttöönottoon, jotta vesiekosysteemien terveys ja sietokyky säilyisivät. Haastetta tuo maailmanlaajuisesti kasvavan ihmispopulaation lisääntyminen ja kasvava tarve veden käytölle. see all
|
Subjects: | |
Copyright information: |
© Taika Lehtimäki, 2021. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for your own personal use. Commercial use is prohibited. |