Ravinteiden vaikutukset järven pohjaeläimiin
Lehtimäki, Taika (2021-12-17)
Lehtimäki, Taika
T. Lehtimäki
17.12.2021
© 2021 Taika Lehtimäki. Tämä Kohde on tekijänoikeuden ja/tai lähioikeuksien suojaama. Voit käyttää Kohdetta käyttöösi sovellettavan tekijänoikeutta ja lähioikeuksia koskevan lainsäädännön sallimilla tavoilla. Muunlaista käyttöä varten tarvitset oikeudenhaltijoiden luvan.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202112179410
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202112179410
Tiivistelmä
Makean veden tarve kasvaa jatkuvasti kasvavan ihmispopulaation seurauksena. Jotta puhtaan veden saanti olisi mahdollista, on tärkeä huolehtia vesistöjen hyvinvoinnista. Rehevöityminen on eräs järviekosysteemin suurimmista uhkista. Rehevöityminen on seurausta ravinteiden, kuten typen ja fosforin, pääsystä vesistöön joko luonnollisesti tai ihmistoiminnan vaikutuksesta. Fosfori toimii järvissä rajoittavana ravinteena typpeä useammin.
Rehevöitymistä ja sen vaikutuksia seurataan vesipuitedirektiivin (WFD) yhteydessä. Sen tarkoituksena on määrittää ja eheyttää sisä- ja rannikkovesien ekologista tilaa. Mikäli vesistön tila on tyydyttävä tai huonompi, on maiden ryhdyttävä toimiin vesistön laadun parantamiseksi. WFD:n keskeisenä tavoitteena on käyttää erilaisia biologisia yhteisöjä, kuten pohjaeläimiä ekologisen laadun arvioimisessa.
Pohjaeläimet ovat eräs vaikeimpia biologisia ryhmiä järven tilan arvioinnissa. Pohjaeläinten käyttö biologisessa seurannassa on keskittynyt suurimmaksi osaksi virtavesiympäristöihin ja vähemmän järviekosysteemeihin. Pohjan selkärangattomien käyttö biologisessa seurannassa on kuitenkin yleistynyt, sillä vesiekosysteemin pohjaeläimet ja niiden lajikoostumus tarjoavat hyvin tietoa ympäristöolosuhteista.
Vesiekosysteemin rehevöityminen lisää eliöstön ympäristöolosuhteiden ankaruutta epäsuorasti vähentämällä resurssien saatavuutta, sekä muokkaamalla elinympäristön rakennetta, ravintoverkkoja, saalistuspainetta sekä muita lajien välisiä vuorovaikutussuhteita. Tutkimukset osoittavat, että lajistollisen monimuotoisuuden ja perustuotannon välillä on usein yksihuippuinen suhde: aluksi monimuotoisuus lisääntyy perustuotannon kiihtyessä, kunnes korkeissa pitoisuuksissa suhde kääntyy negatiiviseksi. Ihmisen toiminta aiheuttaa eliöstön homogenisoitumista, josta on tullut maailmanlaajuinen ongelma. Tämän vuoksi tulevaisuudessa on kiinnitettävä yhä enemmän huomiota vesistöjen hoitosuunnitelmiin ja niiden käyttöönottoon, jotta vesiekosysteemien terveys ja sietokyky säilyisivät. Haastetta tuo maailmanlaajuisesti kasvavan ihmispopulaation lisääntyminen ja kasvava tarve veden käytölle.
Rehevöitymistä ja sen vaikutuksia seurataan vesipuitedirektiivin (WFD) yhteydessä. Sen tarkoituksena on määrittää ja eheyttää sisä- ja rannikkovesien ekologista tilaa. Mikäli vesistön tila on tyydyttävä tai huonompi, on maiden ryhdyttävä toimiin vesistön laadun parantamiseksi. WFD:n keskeisenä tavoitteena on käyttää erilaisia biologisia yhteisöjä, kuten pohjaeläimiä ekologisen laadun arvioimisessa.
Pohjaeläimet ovat eräs vaikeimpia biologisia ryhmiä järven tilan arvioinnissa. Pohjaeläinten käyttö biologisessa seurannassa on keskittynyt suurimmaksi osaksi virtavesiympäristöihin ja vähemmän järviekosysteemeihin. Pohjan selkärangattomien käyttö biologisessa seurannassa on kuitenkin yleistynyt, sillä vesiekosysteemin pohjaeläimet ja niiden lajikoostumus tarjoavat hyvin tietoa ympäristöolosuhteista.
Vesiekosysteemin rehevöityminen lisää eliöstön ympäristöolosuhteiden ankaruutta epäsuorasti vähentämällä resurssien saatavuutta, sekä muokkaamalla elinympäristön rakennetta, ravintoverkkoja, saalistuspainetta sekä muita lajien välisiä vuorovaikutussuhteita. Tutkimukset osoittavat, että lajistollisen monimuotoisuuden ja perustuotannon välillä on usein yksihuippuinen suhde: aluksi monimuotoisuus lisääntyy perustuotannon kiihtyessä, kunnes korkeissa pitoisuuksissa suhde kääntyy negatiiviseksi. Ihmisen toiminta aiheuttaa eliöstön homogenisoitumista, josta on tullut maailmanlaajuinen ongelma. Tämän vuoksi tulevaisuudessa on kiinnitettävä yhä enemmän huomiota vesistöjen hoitosuunnitelmiin ja niiden käyttöönottoon, jotta vesiekosysteemien terveys ja sietokyky säilyisivät. Haastetta tuo maailmanlaajuisesti kasvavan ihmispopulaation lisääntyminen ja kasvava tarve veden käytölle.
Kokoelmat
- Avoin saatavuus [31657]