University of Oulu

Oulun Vahtolanlahden kuormituslähteiden selvitys ja kunnostusehdotukset

Saved in:
Author: Laukkanen, Ninni1
Organizations: 1University of Oulu, Faculty of Science, Geography
Format: ebook
Version: published version
Access: open
Online Access: PDF Full Text (PDF, 3.4 MB)
Pages: 99
Persistent link: http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202112209418
Language: Finnish
Published: Oulu : N. Laukkanen, 2021
Publish Date: 2021-12-21
Thesis type: Master's thesis
Tutor: Hjort, Jan Kenneth
Reviewer: Alahuhta, Janne
Saari, Markus Tapani
Description:

Tiivistelmä

Rehevöityminen on yksi haastavimmista globaaleista ympäristöongelmista. Vesistöissä rehevöitymistä ylläpitävät sekä ulkoinen että sisäinen ravinnekuormitus. Ihmisen vaikutus vesistöihin on ollut seurausta alueen maankäytöstä ja vesistön hyödyntämisestä. Suomessa metsätalous ja siihen liittyvät toimet vaikuttavat vedenlaatuun laaja-alaisimmin, mutta maataloudella on metsätaloutta selvästi suurempi kokonaisvaikutus. Maatalouden ravinnekuormitus on rehevöitymisen yksi päätekijöistä. Rehevöitymisellä on haitallisia vaikutuksia, sillä se vähentää usein esimerkiksi vesistöjen virkistyskäyttöarvoa.

Tutkielman tavoitteena oli selvittää, millaisessa tilassa Oulussa sijaitseva Vahtolanlahti on ja mitkä tekijät sitä kuormittavat. Erityisesti tavoitteena oli saada tietoa siitä, mitkä kuormituslähteet aiheuttavat suurimmat ravinnekuormitukset ja miten kuormitukseen voitaisiin vaikuttaa. Kuormituksen arvioimiseksi kerättiin kesällä 2021 kenttämittausten, vesi- ja sedimenttinäytteiden, huokosvesimittausten sekä virtaamamittausten avulla aineisto. Lisäksi aineistoa on täydennetty Hertta-tietokannan aineistoilla. Näytteet analysoitiin akkreditoiduissa laboratorioissa. Pitoisuus- ja virtaamatietojen avulla Vahtolanlahdelle tulevaa kuormitusmääriä ja -lähteitä arvioitiin laskennallisesti.

Tulosten perusteella Vahtolanlahti on fosfori- ja typpipitoisuuksiltaan selvästi rehevöitynyt. Sedimentin ominaisuuksista laskettujen tunnuslukujen ja huokosvesinäytteiden mukaan Vahtolanlahti ei kuitenkaan ole sisäkuormitteinen, vaan ravinnekuormitus on peräisin hajakuormituksena valuma-alueelta. Vaikka suurin osa Vahtolanlahteen tulevasta vedestä on peräisin Kiiminkijoesta, on pääojan kuormitus ammoniumtypen, nitraatti- ja nitriittitypen sekä fosfaattifosforin osalta suurempi kuin Kiiminkijoen kyseisten ravinteiden kuormitus. Nämä ravinnemuodot vaikuttavat eniten rehevöitymiseen, sillä ne ovat leville suoraan käyttökelpoisessa muodossa.

Vahtolanlahdelle mahdollisia vedenlaatua parantavia toimenpiteitä on useita, mutta todennäköisesti kannattavin ratkaisu olisi pääojan varteen rakennettava kosteikko, joka pidättäisi suurimman osan pelloilta huuhtoutuneista ravinteista ja kiintoaineesta, joka tulosten perusteella näyttäisi olevan Vahtolanlahden mataloitumisen aiheuttaja. Vahtolanlahden vesisyvyyden lisäämisen ja samalla virkistyskäytön parantamiseen tähtääviä kunnostustoimia ovat pohjapadot Kiiminkijoen uomiin, Vahtolanlahden tilapäinen kuivatus ja rantojen pienruoppaus.

see all

Subjects:
Copyright information: © Ninni Laukkanen, 2021. Except otherwise noted, the reuse of this document is authorised under a Creative Commons Attribution 4.0 International (CC-BY 4.0) licence (https://creativecommons.org/licenses/by/4.0/). This means that reuse is allowed provided appropriate credit is given and any changes are indicated. For any use or reproduction of elements that are not owned by the author(s), permission may need to be directly from the respective right holders.
  https://creativecommons.org/licenses/by/4.0/