JultikaUniversity of Oulu repository

Tiivistelmä

Aivot ja uni ovat tutkimuskohteita, joihin liittyy avoimia kysymyksiä. Tutkimusmenetelmien kehittymisen ja lähinnä koe-eläimillä tehtyjen tutkimusten ansiosta niistä on opittu lisää, mutta vieläkään ei tiedetä kaikkea. Uni vaikuttaa olevan hengissä pysymisen kannalta hyvin olennaista, sillä ihminen nukkuu noin kolmasosan elämästään. Uni edistää aivojen hyvinvointia ja kognitiivisia toimintoja monilla tavoilla. Aivojen puhdistuminen ja asioiden mieleen painaminen tapahtuvat aivoissa unen aikana. Uni myös edistää uusien hermosolujen syntymistä.

Uni jakautuu aivojen sähköisen toiminnan perusteella kahteen päävaiheeseen: REM-uneen ja NREM-uneen. Ihminen nukkuu syvintä unta NREM-unen aikana. Syvässä NREM-unessa aivoissa tapahtuu tärkeitä prosesseja. Aivojen puhdistuminen aineenvaihduntatuotteista tapahtuu erityisesti luonnollisen syvän unen aikana. Aivojen puhdistumisjärjestelmästä käytetään nimitystä glymfaattinen kierto. Nimi viittaa gliasoluihin, jotka ovat keskushermostossa esiintyviä hermotukisoluja. Näihin gliasoluihin kuuluvat astrosyytit muodostavat aivovaltimoiden ympärille tilan, jossa aivo-selkäydinneste virtaa. Aivo-selkäydinneste pääsee aivokudokseen astrosyyttien jalkalisäkkeissä olevien vesikanavien kautta. Aivo-selkäydinnesteen tehtävä on kerätä aivokudoksesta muun muassa aivojen rappeutumissairauksiin liittyviä proteiineja, kuten beeta-amyloidia ja kuljettaa ne pois aivoista.

Unella on keskeinen rooli oppimisen ja muistin tukemisessa. Unen aikana ei varsinaisesti tapahdu oppimista, mutta unen aikana oppimisen yhteydessä syntyneet muistijäljet vahvistuvat ja tallentuvat pitkäkestoiseen muistiin. Päivän aikana muodostuneet synapsit aktivoituvat unen aikana uudelleen, mikä vahvistaa niitä. Muistijälkien unen aikaisesta vahvistumisesta käytetään ilmausta muistijäljen konsolidoituminen tai lujittuminen. Uni vaikuttaa aikuisella myös uusien hermosolujen syntymiseen eli neurogeneesiin. Aikuisiän neurogeneesi on hidas ja häiriötekijöille herkkä prosessi. Sen merkitys ei ole vielä täysin selvinnyt, mutta ainakin tällä hetkellä näyttää siltä, että hippokampuksessa syntyviä uusia hermosoluja tarvitaan olosuhteiden muutoksiin sopeutumisessa ja eksaktien muistojen muodostamisessa.

Unen ja aivojen tutkimukseen kohdistuu paljon odotuksia. Aivojen glymfaattinen kierto on löydetty koe-eläintutkimuksissa hiiriltä, mutta sitä ole tähän mennessä vielä pystytty todentamaan ihmisellä. Jos glymfaattisen kierron ja aivosairauksista yhteydestä saadaan lisää tutkimusnäyttöä ihmisillä, voidaan tulevaisuudessa mahdollisesti glymfaattista kiertoa tukevilla hoitokeinolla ennaltaehkäistä ja hoitaa neurologisia sairauksia.