JultikaUniversity of Oulu repository

Tiivistelmä

Tässä pro gradu -tutkielmassa käsittelen Kymenlaakson Reserviläispiiri Ry:n ja Viron suojeluskuntien (Kaitseliit) Alutaguse Malevin välistä maanpuolustuksellista yhteistyötä, joka alkoi yhteistyösopimuksen allekirjoittamisella maaliskuussa 2007 ja on jatkutunut aktiivisena siitä lähtien tähän päivään saakka. Tavoitteenani on selvittää, millaista järjestöjen välinen yhteistyö on ollut ja miksi juuri kyseisen muotoiseen yhteistyöhön päädyttiin. Tätä tavoitetta tukeakseni tutkin myös yhteistyön aloitukseen johtaneita tapahtumia ja sen aloitusprosessia sekä mihin keskeisiin yhteistoimintamuotoihin yhteistyö jakautui ja miten ne mahdollisesti kehittyivät yhteistyön jatkuessa. Suomen ja Viron välistä maanpuolustuksellista yhteistyötä, saati järjestöjen itsensä välistä yhteistyötä, ei ole tutkittu Suomessa tai Virossa valitsemallani aikakaudella ollenkaan. Perustutkimuksen puutteen vuoksi koen tarpeelliseksi käydä läpi yhteistyön erittäin perusteellisesti.

Lähteinäni tutkimuksessa käytän neljää eri lähdettä. Ensimmäisenä lähteenäni on Kymenlaakson Reserviläispiiri Ry:n Viron toimikunnan toimittamat toimintakertomukset, kokouspöytäkirjat ja toimintaan liittyvät muut asiakirjat, joista osa on saatu myös Alutaguse Malevilta. Muina lähteenäni toimii Kymenlaakson Reserviläispiirin historiikki vuosilta 2007–2017, piirin neljä kertaa vuodessa ilmestyvä Kymen Salpa -lehti, jonne on kirjattu ilmoituksia ja matkakertomuksia yhteistyötoiminnan eri tapahtumista. Kaikkia näitä lähteitä täydennän toiminnassa mukana olleiden suomalaisten haastatteluilla.

Tutkimuksessa paljastui, että itse yhteistyötoiminnan aloitus sujui varsin huolettomasti. Molemmilla jäsenjärjestöillä oli haussa yhteistoimintakumppani toisesta maasta ja lopulta heidät onnistuttiin saattamaan yhteen. Yhteistyötoiminta jakautui nopeasti neljästä viiteen vierailuun molemmin puolin Suomenlahtea vuosittain, pienin vaihteluin. Vakituisiksi tapahtumiksi nousivat Alutaguse Malevin vuosijuhla maaliskuussa, kesäkuussa Viron juhannuksena järjestettävä Voitonpäivän paraativierailu, virolaisten vuosittainen Suomen vierailu sekä vuonna 2009 Virossa aloitettu ampumamaaottelu, joka järjestetään vuorotellen molemmissa maissa. Yhteistyötoiminta on säilynyt suuressa kuvassa varsin samankaltaisena koko sen olemassaolon ajan. Halua yhteistyötapahtumien lisäämiseen ja monipuolistamiseen löytyy molemmista jäsenjärjestöistä, mutta ongelmia aiheuttaa erityisesti suomalaisten reserviläisten tiukka budjetti verrattuna virolaisiin. Viron Kaitseliit on osa Viron puolustusvoimia ja saa täten paljon enemmän tukea toiminnalleen verrattuna suomalaisiin reserviläisjärjestöihin. Toisena rajoitteena suomalaisilla on aktiivisen jäsenkunnan ikääntyminen, mikä rajoittaa etenkin fyysisesti vaativampien sotilaallisten tapahtumien järjestämistä.

Tutkimukseni sijoittui lähes täysin tutkimattomaan tutkimusalueeseen, tuoden uutta tietoa Suomen ja Viron välisestä maanpuolustuksellisesta yhteistyöstä ja millaista se on nykypäivänä. Kaikki aiempi tutkimus ajoittuu aikaan ennen Viron Nato-jäsenyyttä ja jopa sotien väliseen aikaan, valitsemani aikakausi on täysin tutkimaton. Yhteistyötoiminta mahdollistaa omien järjestelmien vahvuuksien ja heikkouksien löytämistä toisenlaisiin malleihin verraten, mikä nousee esiin myös omassa tutkimuksessani.