Oppimisen itsesäätely draamakasvatuksessa
Gill, Nicholas (2022-01-05)
Gill, Nicholas
N. Gill
05.01.2022
© 2022 Nicholas Gill. Tämä Kohde on tekijänoikeuden ja/tai lähioikeuksien suojaama. Voit käyttää Kohdetta käyttöösi sovellettavan tekijänoikeutta ja lähioikeuksia koskevan lainsäädännön sallimilla tavoilla. Muunlaista käyttöä varten tarvitset oikeudenhaltijoiden luvan.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202201051013
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202201051013
Tiivistelmä
Tämä on narratiivinen kirjallisuuskatsaus oppimisen itsesäätelystä ja draamakasvatuksesta oppimisen itsesäätelyn mahdollistajana. Tarkastelen tutkielmassani seuraavia tutkimuskysymyksiä: 1) Mitä on oppimisen itsesäätely? 2) Miten draamakasvatus mahdollistaa oppimisen itsesäätelyn?
Keskeisimmät tulokset tutkielmassani ovat: 1) Oppimisen itsesäätely on oppimisstrategia, jossa hyödynnetään metakognitiivisia taitoja ja pyritään monitoroimaan ja arvioimaan oppimisprosessia koskevia elementtejä, kuten tunteita, ajatuksia, oppimisympäristöä, toimintaa ja tavoitteita. Lisäksi tulokset osoittavat, että menestyksekkäässä oppimisen itsesäätelyssä oppija kykenee tarkkailemaan ja arvioimaan omaa toimintaansa ja on innostunut oppimisen tarjoamista haasteista. Menestyksekkäästi oppimisen itsesäätelyä harjoittava oppija kykenee käyttämään oppimisstrategioitaan ja itsesäätelyä systemaattisesti haastavissakin oppimistilanteissa. Kasvatuksellisessa kontekstissa interventio mahdollistaa oppijan itsesäätelytaitojen kehittymisen ohjaamalla oppijaa itsearviointiin ja tarjoamalla oppijalle tietoa oppimisen itsesäätelystä. Tulokset kuitenkin näyttävät, että opettajan ja ohjauksen rooli ongelmanratkaisutaitojen kannalta ei ole merkittävä. 2) Draamakasvatus voi tarjota mahdollisuuden oppimisen itsesäätelylle ja itsesäätelytaitojen kehittymiselle. Taiteen keinoin oppimisprosessia voidaan suunnitella tavoitteellisesti. Lisäksi voidaan monitoroida ja reflektoida toimintaa, sekä vaikuttaa toimintamalleihin ja oppimisympäristöihin aktiivisesti. Tutkimustulosten pohjalta tekemieni havaintojen pohjalta ehdotan uutta draamallisen oppimisen itsesäätelyn kolmivaiheista mallia Zimmermanin (2011) oppimisen itsesäätelyn kolmivaiheisen mallin ja Heikkisen (2017) draamakasvatuksellisen praksisteorian mallin rinnalle havainnollistamaan draamallisen toiminnan aikana tapahtuvaa oppimisen itsesäätelyä. Taidekasvatus ja draamakasvatus tarjoavat myös mahdollisuuden harjoitella esteettisen kahdentumisen ja draamasopimuksen avulla itsesäätelytaitoja ja kehittää niitä. Ilmiötä on syytä tutkia tarkemmin käytännössä.
Keskeisimmät tulokset tutkielmassani ovat: 1) Oppimisen itsesäätely on oppimisstrategia, jossa hyödynnetään metakognitiivisia taitoja ja pyritään monitoroimaan ja arvioimaan oppimisprosessia koskevia elementtejä, kuten tunteita, ajatuksia, oppimisympäristöä, toimintaa ja tavoitteita. Lisäksi tulokset osoittavat, että menestyksekkäässä oppimisen itsesäätelyssä oppija kykenee tarkkailemaan ja arvioimaan omaa toimintaansa ja on innostunut oppimisen tarjoamista haasteista. Menestyksekkäästi oppimisen itsesäätelyä harjoittava oppija kykenee käyttämään oppimisstrategioitaan ja itsesäätelyä systemaattisesti haastavissakin oppimistilanteissa. Kasvatuksellisessa kontekstissa interventio mahdollistaa oppijan itsesäätelytaitojen kehittymisen ohjaamalla oppijaa itsearviointiin ja tarjoamalla oppijalle tietoa oppimisen itsesäätelystä. Tulokset kuitenkin näyttävät, että opettajan ja ohjauksen rooli ongelmanratkaisutaitojen kannalta ei ole merkittävä. 2) Draamakasvatus voi tarjota mahdollisuuden oppimisen itsesäätelylle ja itsesäätelytaitojen kehittymiselle. Taiteen keinoin oppimisprosessia voidaan suunnitella tavoitteellisesti. Lisäksi voidaan monitoroida ja reflektoida toimintaa, sekä vaikuttaa toimintamalleihin ja oppimisympäristöihin aktiivisesti. Tutkimustulosten pohjalta tekemieni havaintojen pohjalta ehdotan uutta draamallisen oppimisen itsesäätelyn kolmivaiheista mallia Zimmermanin (2011) oppimisen itsesäätelyn kolmivaiheisen mallin ja Heikkisen (2017) draamakasvatuksellisen praksisteorian mallin rinnalle havainnollistamaan draamallisen toiminnan aikana tapahtuvaa oppimisen itsesäätelyä. Taidekasvatus ja draamakasvatus tarjoavat myös mahdollisuuden harjoitella esteettisen kahdentumisen ja draamasopimuksen avulla itsesäätelytaitoja ja kehittää niitä. Ilmiötä on syytä tutkia tarkemmin käytännössä.
Kokoelmat
- Avoin saatavuus [31928]