JultikaUniversity of Oulu repository

Tiivistelmä

Historia on tieteenalana suosittu popularisoinnin kohde. Menneisyys nähdään yhteisenä omaisuutena, johon jokaisella kuuluisi olla pääsy, ja usein tämän pääsyn mahdollistaminen vaatii tutkitun tiedon saattamista helpommin ymmärrettävään muotoon. Kaupalliseen muotoon popularisoidessa kohdataan kuitenkin haasteita, kun yritetään samanaikaisesti mahdollistaa mahdollisimman laaja levinneisyys (suuren kappalemyynnin kautta) sekä uuden tiedon välittäminen lukijalle. Tieteen Kuvalehti Historia: maailmanhistorian ilmiöt lähikuvassa -julkaisussa (jäljempänä Tieteen Kuvalehti Historia tai julkaisu) esitellään läpileikkauksia jaettuun menneisyytemme. Julkaisussa hyödynnetään voimakkaasti olemassa olevia representaatioita ja mielikuvia. Kuvitellun lukijakunnan ajatuksia johdatellaan haluttuun mielenmaisemaan erilaisten assosiaatioiden kautta — esimerkiksi antiikkia käsittelevissä artikkeleissa korostuvat valinnat hyödyntää koulukirjamaista kuvastoa amforista ja oliiviipuunlehvistä. Muita julkaisussa käytettyjä popularisoinnin keinoja ovat sanavalinnat muun muassa anakronismien ja huumorin kautta sekä visuaaliset esitykset ja käytetty typografia. Välillä nämä keinot kuitenkin korostuvat liiallisesti, ja jyräävät tiedonvälityksen tavoitteen: faktoihin perustuvan tiedon välittämisen sijaan ensisijaisemmaksi nouseekin sensaatiohakuisuus ja yllätyksellisyys.

Julkaisu käsittelee laajasti erilaisia historiallisia tapahtumia, ihmisiä ja ilmiöitä. Kuitenkin tietyt teemat saavat toisia enemmän palstatilaa: julkaisun sivuilla erityisen suosituiksi uutisoinnin aiheiksi nousevat teemat toisesta maailmansodasta, antiikista, keskiajasta ja viikingeistä. Tieteen Kuvalehti Historia noudattaa kaupallisena julkaisuna kaupallisen median periaatteita: se, mikä myy, on uutisoimisen ja suurien otsikoiden arvoista. Tämä tausta-ajatus tiivistyy todella selkeästi toisen maailmansodan teeman ympärille: vuosikertojen 2017–2019 aikana ilmestyneistä julkaisuista vain kolmessa ei käsitellä toista maailmansotaa laajan, tarinallisen artikkelin merkeissä. Julkaisun aihevalikoima ja tarkastelun kohteet ovat melko eurosentrisiä, ja korostavat Euroopan sekä eurooppalaisuuden rooleja aktiivisena toimijana historiassa. Eurooppalaisten aiheiden valinnassa korostuvat kuvitellun yleisön mielenkiinnon kohteet: länsimaiset kulttuurit sekä niitä koskettavat historialliset aiheet.

Tieteen Kuvalehti Historia on käännösjulkaisu, jota julkaistaan saman mediatalon sisältä ympäri Pohjoismaita. Lehden alkuperä on Tanskassa, mutta käännösten julkaisumaiden toimitukset koostavat yksittäiset numeronsa itse ja tekevät niihin paikallisia lisäyksiä. Tästä syystä tutkiessani suomalaista versiota, yhdeksi tutkimukseni painopisteistä nousi myös Suomen näkyminen julkaisun sivuilla, suomalainen käsitys historiasta sekä se, miten nämä kaksi asiaa yhdistyvät Tieteen Kuvalehti Historian sivuilla. Suomalaisuus tuntuu jäävän julkaisussa melko vaatimattomaksi: selkeästi suomalaisten toimitusten kirjoituksia löytyy lähinnä julkaisun alusta ja lopusta pikku-uutisten merkeissä. Suomea ja suomalaisille koskeville artikkeleille on useimmiten nimitetty tanskalainen kirjoittaja. Tiivistetysti siis lähdeaineistoni voidaan todeta olleen suomeksi ilmestyvä julkaisu, jonka kuviteltu kohdeyleisö ei kuitenkaan ole suomalainen.