University of Oulu

Antibioottien käyttö lasten päivystyksessä

Saved in:
Author: Nurmi, Violetta1
Organizations: 1University of Oulu, Faculty of Medicine, Medicine
Format: ebook
Version: published version
Access: open
Online Access: PDF Full Text (PDF, 0.5 MB)
Pages: 19
Persistent link: http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202202071174
Language: Finnish
Published: Oulu : V. Nurmi, 2022
Publish Date: 2022-02-08
Thesis type: Other thesis
Tutor: Tapiainen, Terhi
Mattila, Suvi
Reviewer: Tapiainen, Terhi
Mattila, Suvi
Description:

Tiivistelmä

Hengitystieinfektiot ovat hyvin yleinen tulosyy lasten päivystykseen. Tutkimusten mukaan lapset sairastavatkin noin 4–11 hengitystieinfektioita vuodessa. 80–90 %:ssa hengitystieinfektioista voidaan osoittaa taudinaiheuttajapatogeeni. Lasten hengitystieinfektioiden diagnostiikan ja hoidon epävarmuuden vuoksi antibiootteja määrätään usein liian herkästi. Tämän ikävänä seurauksen on antibioottiresistenssin kasvaminen. Nykyisin antibioottien määrääminen perustuu ensisijaisesti kliiniseen diagnoosiin. Osa diagnooseista vaatii antibioottihoidon, mutta osassa voisi mahdollisesti olla varaa vähentää turhien antibioottikuurien määräämistä.

Tässä poikkileikkaustutkimuksessa selvitettiin, kuinka antibioottien käyttö lasten hengitystieinfektioissa jakaantui suhteessa potilaiden ikään, diagnoosiin, C-reaktiivisen proteiinin (CRP) arvoon ja taudinaiheuttajaan. Tutkimuksessa oli mukana 1195 kuumeen tai mahdollisen hengitystieinfektion vuoksi lasten päivystykseen tullutta 0–18 -vuotiasta lasta. Lapsista kerättiin limanäytteet, joista määritettiin polymeraasiketjureaktion (PCR) avulla viruspaneeli ja lisäksi pakastetuista limanäytteistä tutkittiin jälkeenpäin vielä PCR-menetelmällä bakteeripaneeli. Tämän lisäksi ESKO-potilastietojärjestelmästä kerättiin potilaista tarvittavat tutkimusmuuttujat.

Suurin osa potilasta oli 1–5 -vuotiaita ja yhteensä 31 % potilaista sai antibiootin. Antibiootteja määrättiin hieman enemmän vanhemmille ikäluokille, mutta jakautuminen oli kuitenkin melko tasaista eri ikäluokkien välillä. Eniten antibiootteja määrättiin pneumoniaan (90 %) ja otiittiin (83 %). Muiden diagnoosien kohdalla antibiootteja määrättiin huomattavasti vähemmän. Yleisin suun kautta määrätty antibiootti oli amoksisilliini (50 %) ja yleisin suonensisäisesti määrätty antibiootti oli kefuroksiimi (61 %). Korkea CRP-arvo lisäsi selkeästi antibioottien käyttöä.

Tutkimuksen perusteella tulevaisuudessa voitaisiin mahdollisesti vähentää turhaa antibioottien määräämistä selkeästi virusperäisten hengitystieinfektioiden kohdalla. CRP:n käyttö ohjaa selkeästi hoitolinjaa. Tulevaisuudessa hoitoa voitaisiin ohjata patogeenilähtöisempään suuntaa ja näin vähentää antibioottien turhaa määräämistä.

see all

Subjects:
Copyright information: © Violetta Nurmi, 2022. Except otherwise noted, the reuse of this document is authorised under a Creative Commons Attribution 4.0 International (CC-BY 4.0) licence (https://creativecommons.org/licenses/by/4.0/). This means that reuse is allowed provided appropriate credit is given and any changes are indicated. For any use or reproduction of elements that are not owned by the author(s), permission may need to be directly from the respective right holders.
  https://creativecommons.org/licenses/by/4.0/