JultikaUniversity of Oulu repository

Tiivistelmä

Tutkimuksen tavoitteena oli tehdä kirjallisuuskatsaus, joka käsittelee fluoridin saannin tieteellisesti todistettuja yleisterveydellisiä sivuvaikutuksia. Tiedonhakumenetelmänä oli PubMed-MedLine- tietokantahaku hakusanoilla fluoride, fluori*, IQ, adverse effect*, kidney, kidney*, CKD, skeletal, drinking water, adverse effect, side effect, ja hakutuloksista rajattiin otsikoiden ja tiivistelmien perusteella pois eläinkokeet, in vitro-tutkimukset ja potilastapausselostukset. Katsaukseen valittiin artikkeleita kolmesta eri kategoriasta: fluoridin neurologiskognitiiviset, maksaan ja munuaisiin, sekä luustoon kohdistuvat sivuvaikutukset.

Joissakin tutkimuksissa on havaittu yhteys fluoridin saannin ja neurologiskognitiivisten sivuvaikutusten, esimerkiksi lasten alentuneen älykkyysosamäärän, välillä. Kuitenkin niissä artikkeleissa, joissa yhteys on todettu, on usein puutteita taustatekijöiden huomioon ottamisessa ja fluoridin saannin arvioinnissa. Tutkittavat voivat olla altistuneet paljon korkeammille fluoridipitoisuuksille verrattuna länsimaisten fluoridin saantiin. Katsauksen artikkelien perusteella fluoridin saannilla ei ole tieteellisesti todistettua yhteyttä neurologiskognitiivisiin sivuvaikutuksiin.

Maksa- ja munuaissivuvaikutuksista ei löytynyt tiedonhaussa yhtään sopivaa pitkän seuranta-ajan prospektiivista kohorttitutkimusta, jossa taustatekijöiden huomiointi ja fluoridin saannin arviointi olisi toteutettu riittävän hyvin. Tutkimustulosten perusteella fluoridin saanti ei aiheuta sivuvaikutuksia munuaisiin tai maksaan.

Katsauksen luustotutkimukset käsittelivät joko fluoridin saannin ja osteosarkooman tai luun tiheyden muuttumisen välistä yhteyttä. Osteosarkoomatutkimusten laatu ja tulokset olivat vaihtelevia. Fluoridin vaikutuksia luun tiheyteen käsittelevät tutkimukset tässä katsauksessa olivat laadukkaasti toteutettuja pitkän seuranta-aikansa ja fluoridin saannin arviointimenetelmän vuoksi. Katsauksen artikkelien perusteella ei ole selkeää tieteellistä näyttöä, että fluoridin saanti olisi yhteydessä osteosarkoomariskiin tai luun tiheyden muutoksiin.

Fluoridin mahdollisista yleisterveydellisistä sivuvaikutuksista tarvitaan lisää pitkän seuranta-ajan prospektiivisia kohorttitutkimuksia, joissa fluoridin saanti on kohtuullista, taustatekijät on huomioitu, ja fluoridin saantia on seurattu yksilötasolla. Vaikka tutkimusnäytön perusteella fluoridin kohtuullisella käytöllä ei ole haitallisia yleisterveydellisiä sivuvaikutuksia, niin aihetta on tutkittava lisää, jotta fluoridia voidaan käyttää huoletta kariespreventioon tulevaisuudessakin.