Seikkailu lapsen kokemana : kasvatusta yksilön rajoihin nojaten
Lahdenperä, Pyry (2022-02-10)
Lahdenperä, Pyry
P. Lahdenperä
10.02.2022
© 2022 Pyry Lahdenperä. Ellei toisin mainita, uudelleenkäyttö on sallittu Creative Commons Attribution 4.0 International (CC-BY 4.0) -lisenssillä (https://creativecommons.org/licenses/by/4.0/). Uudelleenkäyttö on sallittua edellyttäen, että lähde mainitaan asianmukaisesti ja mahdolliset muutokset merkitään. Sellaisten osien käyttö tai jäljentäminen, jotka eivät ole tekijän tai tekijöiden omaisuutta, saattaa edellyttää lupaa suoraan asianomaisilta oikeudenhaltijoilta.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202202101205
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202202101205
Tiivistelmä
Tutkimukseni tarkoituksena oli selvittää, minkälaisia ajatuksia ja tunteita lapset määrittelevät käsitteelle seikkailu ja tutkia, kuinka lasten käsitykset seikkailusta sopivat yhteen seikkailukasvatuksen teoriassa esiintyvien kasvatusmallien kanssa. Tutkimus selvittää, minkälainen toiminta vie lapsia pois mukavuusalueelta ja minkälaisena toimintana lapset kokevat sen. Tutkimukseni toteutin fenomenografisena haastattelututkimuksena ja aineiston analysoin fenomenografisen analyysin periaattein. Tutkimukseni teoriaosassa käsittelen seikkailua sekä seikkailukasvatusta, avaan hiukan seikkailukasvatuksen taustoja sekä suuntauksia ja pyrin selvittämään lukijalle, missä seikkailukasvatuksessa mennään nykypäivän Suomessa.
Haastattelin yhdeksää partiotaustaista lasta, joilla oletin olevan jonkunlaista kokemusta seikkailusta. Haastattelut toteutin yksilöhaastatteluina, jotka kestivät noin kahdestakymmenestä kolmeenkymmeneen minuuttia. Haastatteluissa lapset pääsivät kertomaan omia kokemuksiaan sekä ajatuksiaan liittyen seikkailuun sekä puhumaan hieman omista mukavuus- ja epämukavuusalueistaan. Näiden haastatteluiden pohjalta muodostin kokonaiskuvan lasten ajatuksista liittyen seikkailuun ja pohdin seikkailukasvatuksessa käytettyjen kasvatusmallien toimivuutta suhteessa lasten kokemuksiin.
Haastatteluiden perusteella ilmeni seikkailun olevan lasten mielestä usein luonnossa tapahtuvaa toimintaa, johon liittyy hyvin usein jännitys sekä ennalta-arvaamattomuus. Lasten mielestä seikkailu voi tapahtua seurassa tai yksin. Lasten ajatukset seikkailusta vahvistavat aiempia seikkailun määritelmiä ja ovat linjassa niiden kanssa. Yksilön rajoja venyttämään pyrkivän kasvatustoiminnan osalta haastateltavilla oli ristiriitaisia ajatuksia. Toiset haastateltavista sanallistivat mallin idean näkemättä sitä, mutta toisten oli sitä vaikea ymmärtää. Tutkimus vahvisti myös ajatusta siitä, kuinka tärkeä ohjaajan tai opettajan rajoja antava rooli on seikkailukasvatuksessa.
Haastattelin yhdeksää partiotaustaista lasta, joilla oletin olevan jonkunlaista kokemusta seikkailusta. Haastattelut toteutin yksilöhaastatteluina, jotka kestivät noin kahdestakymmenestä kolmeenkymmeneen minuuttia. Haastatteluissa lapset pääsivät kertomaan omia kokemuksiaan sekä ajatuksiaan liittyen seikkailuun sekä puhumaan hieman omista mukavuus- ja epämukavuusalueistaan. Näiden haastatteluiden pohjalta muodostin kokonaiskuvan lasten ajatuksista liittyen seikkailuun ja pohdin seikkailukasvatuksessa käytettyjen kasvatusmallien toimivuutta suhteessa lasten kokemuksiin.
Haastatteluiden perusteella ilmeni seikkailun olevan lasten mielestä usein luonnossa tapahtuvaa toimintaa, johon liittyy hyvin usein jännitys sekä ennalta-arvaamattomuus. Lasten mielestä seikkailu voi tapahtua seurassa tai yksin. Lasten ajatukset seikkailusta vahvistavat aiempia seikkailun määritelmiä ja ovat linjassa niiden kanssa. Yksilön rajoja venyttämään pyrkivän kasvatustoiminnan osalta haastateltavilla oli ristiriitaisia ajatuksia. Toiset haastateltavista sanallistivat mallin idean näkemättä sitä, mutta toisten oli sitä vaikea ymmärtää. Tutkimus vahvisti myös ajatusta siitä, kuinka tärkeä ohjaajan tai opettajan rajoja antava rooli on seikkailukasvatuksessa.
Kokoelmat
- Avoin saatavuus [31655]