University of Oulu

Huijata, narrata, petkuttaa, jallittaa ja erehdyttää : lähisynonyymien kognitiivista semantiikkaa

Saved in:
Author: Taskinen, Minna-Liisa1
Organizations: 1University of Oulu, Faculty of Humanities, Finnish Language
Format: ebook
Version: published version
Access: open
Online Access: PDF Full Text (PDF, 1 MB)
Pages: 60
Persistent link: http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202202171255
Language: Finnish
Published: Oulu : M.-L. Taskinen, 2022
Publish Date: 2022-02-18
Thesis type: Master's thesis
Tutor: Sivonen, Jari
Reviewer: Västi, Katja
Sivonen, Jari
Description:

Tiivistelmä

Tarkastelen tässä pro gradu -tutkielmassani viittä huijaamista ilmaisevaa lähisynonyymiä, jotka ovat huijata, narrata, petkuttaa, jallittaa ja erehdyttää. Tutkimukseni perustuu merkityksiä korostavaan kognitiiviseen semantiikkaan, jonka mukaan täydellistä synonymiaa ei ole olemassa, vaan aina sanan muodon muuttuessa myös sen merkitys muuttuu. Siksi päämääräni oli selvittää, miten valitsemani huijaamisverbit eroavat toisistaan sekä vastaavatko tulokset verbien sanakirjamääritelmiä.

Tutkimusaineistona on 500 virkkeen aineisto Suomi24-korpuksesta vuosilta 2001–2020. Aineistoa tarkastelen sekä semantiikan että syntaksin näkökulmasta hyödyntämällä kehys- ja prototyyppiajattelua sekä semanttisia merkitysryhmiä ja muuttuja–kiintopiste-teoriaa. Näiden avulla selvisi, että tutkimistani huijaamisverbeistä merkitykseltään erilaisin on verbi erehdyttää, joka on luonteeltaan yleensä vakavaa tai tuomittavaa harhaanjohtamista, ja sen subjektina on muita huijaamisverbejä useammin jokin auktoriteetti tai yritys. Tätä vastoin verbiä narrata käytetään yleensä leikkimielisissä tai aiheeltaan kevyissä yhteyksissä. Siksi narraamista tapahtuu vain harvoin esimerkiksi rahaan liittyvissä tilanteissa. Myös jallittaminen on harvinaista rahallisen hyödyn tavoittelussa. Jallittaminen kuvaa erityisen usein sosiaalisissa suhteissa tapahtuvaa epärehellisyyttä, mutta myös huijaamiseen liittymätöntä usein toistuvaa tai jatkuvaa toimintaa, kuten jonkun henkilön kiivasta liehittelyä.

Petkuttaa- ja huijata-verbejä käytetään erityisen usein tapauksissa, joissa epärehellisyys liittyy rahaan. Petkuttamisessa rahaa hankitaan epärehellisin keinoin ilman kaupankäyntiä, mutta huijaaminen liittyy nimenomaan epärehelliseen kaupankäyntiin. Petkuttaa-verbi nousee esille myös erityisen usein uskontoihin ja uskonnollisiin ryhmiin liittyvässä keskustelussa ja huijata-verbi tapauksissa, joissa huijaamalla vaikutetaan huijatun toimintaan. Huijata-verbiä kuvaakin erityisen hyvin sanakirjamääritelmä ’harjoittaa epärehellistä (liike)toimintaa’.

Vertasin tutkimustuloksiani Kielitoimiston sanakirjassa annettuihin sanakirjamääritelmiin. Verbeistä kolme, huijata, narrata ja erehdyttää, tukevat ja täydentävät sanakirjassa annettuja määritelmiä. Sen sijaan petkuttaa- ja jallittaa-verbien kohdalla sanakirja-artikkeli koostuu merkityksen selittämisen sijaan lähisynonyymien listauksesta, johon tutkimustuloksiani ei voi verrata. Lisäksi jallittaa-verbin kohdalla tutkimukseni ei vahvista sanakirjassa annettua urheiluun liittyvää merkitystä.

Tutkimukseni tulokset ilmaisevat tutkimieni huijaamisverbien tendenssinomaisia piirteitä. Tulokset kuitenkin vahvistavat kognitiivisen semantiikan näkemystä siitä, että eri muotoisilla sanoilla on myös toisistaan eriävät merkitykset.

see all

Subjects:
Copyright information: © Minna-Liisa Taskinen, 2022. Except otherwise noted, the reuse of this document is authorised under a Creative Commons Attribution 4.0 International (CC-BY 4.0) licence (https://creativecommons.org/licenses/by/4.0/). This means that reuse is allowed provided appropriate credit is given and any changes are indicated. For any use or reproduction of elements that are not owned by the author(s), permission may need to be directly from the respective right holders.
  https://creativecommons.org/licenses/by/4.0/