JultikaUniversity of Oulu repository

Abstrakt

Denna pro gradu-avhandling behandlade användning av fysiskt aktiverande arbetssätt i undervisning av hälsokunskap och svenska på högstadiet. Fysiskt aktiverande arbetssätt har blivit allt vanligare i undervisningen under de senaste åren. Det sägs även i den nyaste läroplanen för grundläggande utbildning, som togs i bruk hösten 2016, att aktiverande arbetssätt samt rörelse motiverar elever och bidrar till glädje i lärandet. Många undersökningar visar att fysisk aktivitet har positiva effekter bland annat på inlärning. Jag märkte detta under min lärarpraktik, och därför vill jag använda fysiskt aktiverande arbetssätt i min undervisning. Syftet med avhandlingen var att samla in idéer om fysiskt aktiverande arbetssätt samt få svar på forskningsfrågorna som var följande: Vilka fysiskt aktiverande arbetssätt använder lärarna i undervisning av hälsokunskap och svenska? Vilka effekter har användning av fysiskt aktiverande arbetssätt? Vilka slags likheter och skillnader i användning av fysiskt aktiverande arbetssätt finns det mellan undervisning i hälsokunskap samt svenskundervisning? Materialinsamlingsmetoden var enkät, och svaren samlades in under 12.10‒14.11.2021. Materialet bestod av 24 lärares enkätsvar, och av informanterna var 9 svensklärare och 15 hälsokunskapslärare. Materialet analyserades kvalitativt eller kvantitativt, och den valda analysmetoden var en materialbaserad innehållsanalys.

De viktigaste resultaten är att fysiskt aktiverande arbetssätt som informanterna använder är bland annat pausgymnastik, svarandet genom rörelser, användning av skolans andra utrymmen, stationsinlärning samt platsbyte mitt i lektionen. Informanterna använder även olika spel, lekar och mobilapplikationer som aktiverar eleverna under lektionen. Resultaten visar att fysiskt aktiverande arbetssätt har positiva effekter bland annat på elevernas koncentration, motivation och inlärning, men enligt informanterna har dessa arbetssätt både positiva och negativa effekter på arbetsron. På basis av denna undersökning finns det mycket likheter i undervisning av hälsokunskap och svenska men bara några skillnader. Den mest framträdande skillnaden är att hälsokunskapslärarna använder redskap som ökar fysisk aktivitet, som till exempel gymnastikbollar. Denna undersökning visar att det är nödvändigt att använda fysiskt aktiverande arbetssätt i undervisningen, eftersom fysisk aktivitet har många positiva effekter. Undersökningen ger många idéer om fysiskt aktiverande arbetssätt, och jag tror att alla ämneslärare kan dra nytta av dessa. Det är viktigt att inkludera fysisk aktivitet i varje lektion, men lärarna har ofta inte mycket tid att planera lektioner. Då är det bra att det finns färdiga idéer om fysiskt aktiverande arbetssätt. I vidare forskning skulle man kunna studera andra skolstadier och läroämnen samt använda olika forskningsmetoder.

Tiivistelmä

Tämä pro gradu -tutkielma käsitteli fyysisesti aktivoivien työtapojen käyttöä terveystiedon ja ruotsin opetuksessa yläasteella. Fyysisesti aktivoivat työtavat ovat tulleet yhä tavallisemmiksi opetuksessa viimeisten vuosien aikana. Myös uusimmassa perusopetuksen opetussuunnitelmassa, joka otettiin käyttöön syksyllä 2016, sanotaan, että aktivoivat työtavat sekä liikkuminen motivoivat oppilaita ja edistävät oppimisen iloa. Monet tutkimukset osoittavat, että fyysisellä aktiivisuudella on positiivisia vaikutuksia muun muassa oppimiseen. Huomasin tämän opetusharjoitteluni aikana, ja siksi haluan käyttää fyysisesti aktivoivia työtapoja opetuksessani. Tutkielman tavoitteena oli koota ideoita fyysisesti aktivoivista työtavoista sekä saada vastaukset tutkimuskysymyksiin, jotka olivat seuraavat: Mitä fyysisesti aktivoivia työtapoja opettajat käyttävät terveystiedon ja ruotsin opetuksessa? Mitä vaikutuksia fyysisesti aktivoivien työtapojen käytöllä on? Mitä samankaltaisuuksia ja eroavaisuuksia fyysisesti aktivoivien työtapojen käytössä on terveystiedon ja ruotsin opetuksen välillä? Aineistonkeruumenetelmä oli kysely, ja vastaukset kerättiin 12.10.‒14.11.2021. Aineisto koostui 24 opettajan kyselyvastauksista, ja informanteista 9 oli ruotsinopettajaa ja 15 terveystiedon opettajaa. Aineisto analysoitiin kvalitatiivisesti tai kvantitatiivisesti, ja valittu analyysimenetelmä oli aineistopohjainen sisällönanalyysi.

Tärkeimmät tulokset ovat, että fyysisesti aktivoivat työtavat, joita informantit käyttävät ovat muun muassa taukojumppa, vastaaminen liikkeiden avulla, koulun muiden tilojen käyttäminen, työpistetyöskentely sekä paikkojen vaihto kesken tunnin. Informantit käyttävät myös erilaisia pelejä, leikkejä ja mobiilisovelluksia, jotka aktivoivat oppilaita oppitunnin aikana. Tulokset osoittavat, että fyysisesti aktivoivilla työtavoilla on positiivisia vaikutuksia muun muassa oppilaiden keskittymiseen, motivaatioon ja oppimiseen, mutta informanttien mukaan näillä työtavoilla on sekä positiivisia että negatiivisia vaikutuksia työrauhaan. Tämän tutkimuksen perusteella terveystiedon ja ruotsin opetuksessa on paljon samankaltaisuuksia, mutta vain joitakin eroavaisuuksia. Huomattavin ero on, että terveystiedon opettajat käyttävät välineitä, jotka lisäävät fyysistä aktiivisuutta, kuten esimerkiksi jumppapalloja. Tämä tutkimus osoittaa, että fyysisesti aktivoivien työtapojen käyttö opetuksessa on tarpeellista, koska fyysisellä aktiivisuudella on monia positiivisia vaikutuksia. Tutkimus antaa monta ideaa fyysisesti aktivoivista työtavoista, ja luulen, että kaikki aineenopettajat voivat hyödyntää niitä. On tärkeää sisällyttää fyysistä aktiivisuutta jokaiseen oppituntiin, mutta opettajilla ei usein ole paljon aikaa suunnitella oppitunteja. Silloin on hyvä, että on valmiita ideoita fyysisesti aktivoivista työtavoista. Jatkotutkimuksessa voitaisiin tutkia muita kouluasteita ja oppiaineita sekä käyttää erilaisia tutkimusmenetelmiä.