Luokanopettajaopiskelijoiden ajatuksia sekä valmiuksia kuulovammaisten oppilaiden kohtaamiseen yleisopetuksessa
Halonen, Susanna; Ojalehto, Linnea (2022-03-22)
Halonen, Susanna
Ojalehto, Linnea
S. Halonen; L. Ojalehto
22.03.2022
© 2022 Susanna Halonen, Linnea Ojalehto. Tämä Kohde on tekijänoikeuden ja/tai lähioikeuksien suojaama. Voit käyttää Kohdetta käyttöösi sovellettavan tekijänoikeutta ja lähioikeuksia koskevan lainsäädännön sallimilla tavoilla. Muunlaista käyttöä varten tarvitset oikeudenhaltijoiden luvan.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202203221426
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202203221426
Tiivistelmä
Erityisopetus on muotoutunut Suomessa erillisten laitosten ja erityiskoulujen sekä -luokkien kautta hiljalleen kohti nykyistä päämäärää eli inkluusiota. Yhä enemmän suomalaisessa yhteiskunnassa pyritään siihen, että kuulovammaisen oppilaan olisi mahdollista opiskella omassa lähikoulussaan yleisopetuksen luokalla. On hyvin todennäköistä, että jokainen luokanopettaja tulee jossain vaiheessa uraansa kohtaamaan oppilaan, jolla on jonkin asteinen kuulonalenema. Jotta jokaiselle oppilaalle voidaan tarjota laadukasta ja tasa-arvoista opetusta, tulee opettajien ja muiden kasvatusalan ammattilaisten olla tietoisia aistivamman tuomista yksilöllisistä tarpeista.
Tutkimuksen avulla kartoitettiin Oulun luokanopettajaopiskelijoiden ajatuksia sekä valmiuksia kuulovammaisten oppilaiden kohtaamiseen yleisopetuksessa ja yleisopetuksen liikuntatunneilla. Tutkimus toteutettiin laadullisena fenomenografisena tutkimuksena. Tutkimus toteutettiin sähköisenä kyselytutkimuksena Oulun luokanopettajaopiskelijoille syksyllä 2021. Tutkimukseen valikoitui 16 vastausta. Analysoinnissa käytettiin aineistolähtöistä sisällönanalyysia.
Oulun luokanopettajaopiskelijat nimesivät useita erilaisia ajatuksia liittyen kuulovammaisten oppilaiden opettamiseen yleisopetuksessa. Osa vastaajista piti tilannetta hyvinkin tavallisena, tasa-arvoisena ja normaalina. Monet vastaajista olivat kuitenkin huolissaan tukitoimien ja resurssien riittävyydestä, omasta osaamisestaan sekä jaksamisestaan ja kuulovammaisten oppilaiden sosiaalisten suhteiden luomisesta. Etuina nähtiin tasa-arvon, suvaitsevaisuuden sekä tietoisuuden lisääntyminen. Vastaajat kokivat, että kuulovammaisille suunnatut tukitoimet voisivat toimia apuna myös muille oppilaille.
Tutkimustuloksista ilmeni, että Oulun luokanopettajaopiskelijat kokivat valmiutensa kohdata kuulovammaisia oppilaita liikuntatunneilla hyvin vähäisiksi. Osa vastaajista omasi tiedollisia valmiuksia. Vastauksista nousi esille myös konkreettisia keinoja opetuksen tueksi. Kaikki vastaajat eivät kuitenkaan kokeneet, että omaisivat lainkaan valmiuksia kohdata kuulovammaisia oppilaita yleisopetuksessa sekä yleisopetuksen liikuntatunneilla.
Tutkimuksesta saadut tulokset ovat linjassa aiempien tutkimusten kanssa. Myös aiemmissa tutkimuksissa on havaittu, että luokanopettajaopiskelijoilla ja jopa työelämään siirtyneillä opettajilla valmiudet kohdata kuulovammaisia oppilaita ovat hyvin vähäiset. Erityisesti konkreettiset keinot kuulovammaisen oppilaan kohtaamiseen koetaan heikoiksi. Inkluusioon liittyvät edut ja huolenaiheet ovat olleet viime aikoina paljon esillä ja tämän tutkimuksen tuloksista löytyy paljon yhteneväisyyksiä yleisesti vallalla olevaan keskusteluun ja aiheesta tehtyihin tutkimuksiin.
Tutkimuksen avulla kartoitettiin Oulun luokanopettajaopiskelijoiden ajatuksia sekä valmiuksia kuulovammaisten oppilaiden kohtaamiseen yleisopetuksessa ja yleisopetuksen liikuntatunneilla. Tutkimus toteutettiin laadullisena fenomenografisena tutkimuksena. Tutkimus toteutettiin sähköisenä kyselytutkimuksena Oulun luokanopettajaopiskelijoille syksyllä 2021. Tutkimukseen valikoitui 16 vastausta. Analysoinnissa käytettiin aineistolähtöistä sisällönanalyysia.
Oulun luokanopettajaopiskelijat nimesivät useita erilaisia ajatuksia liittyen kuulovammaisten oppilaiden opettamiseen yleisopetuksessa. Osa vastaajista piti tilannetta hyvinkin tavallisena, tasa-arvoisena ja normaalina. Monet vastaajista olivat kuitenkin huolissaan tukitoimien ja resurssien riittävyydestä, omasta osaamisestaan sekä jaksamisestaan ja kuulovammaisten oppilaiden sosiaalisten suhteiden luomisesta. Etuina nähtiin tasa-arvon, suvaitsevaisuuden sekä tietoisuuden lisääntyminen. Vastaajat kokivat, että kuulovammaisille suunnatut tukitoimet voisivat toimia apuna myös muille oppilaille.
Tutkimustuloksista ilmeni, että Oulun luokanopettajaopiskelijat kokivat valmiutensa kohdata kuulovammaisia oppilaita liikuntatunneilla hyvin vähäisiksi. Osa vastaajista omasi tiedollisia valmiuksia. Vastauksista nousi esille myös konkreettisia keinoja opetuksen tueksi. Kaikki vastaajat eivät kuitenkaan kokeneet, että omaisivat lainkaan valmiuksia kohdata kuulovammaisia oppilaita yleisopetuksessa sekä yleisopetuksen liikuntatunneilla.
Tutkimuksesta saadut tulokset ovat linjassa aiempien tutkimusten kanssa. Myös aiemmissa tutkimuksissa on havaittu, että luokanopettajaopiskelijoilla ja jopa työelämään siirtyneillä opettajilla valmiudet kohdata kuulovammaisia oppilaita ovat hyvin vähäiset. Erityisesti konkreettiset keinot kuulovammaisen oppilaan kohtaamiseen koetaan heikoiksi. Inkluusioon liittyvät edut ja huolenaiheet ovat olleet viime aikoina paljon esillä ja tämän tutkimuksen tuloksista löytyy paljon yhteneväisyyksiä yleisesti vallalla olevaan keskusteluun ja aiheesta tehtyihin tutkimuksiin.
Kokoelmat
- Avoin saatavuus [31657]