University of Oulu

Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan lehtojen kasvillisuusmuutokset 45 vuoden aikana

Saved in:
Author: Vesala, Sanni1
Organizations: 1University of Oulu, Faculty of Science, Biology
Format: ebook
Version: published version
Access: open
Online Access: PDF Full Text (PDF, 1.2 MB)
Pages: 47
Persistent link: http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202203241442
Language: Finnish
Published: Oulu : S. Vesala, 2022
Publish Date: 2022-03-25
Thesis type: Master's thesis
Tutor: Virtanen, Risto
Reviewer: Markkola, Anna
Huhta, Ari-Pekka
Description:

Tiivistelmä

Tutkin pro gradu -tutkielmassani lehtokasvillisuuden muutoksia 45 vuoden aikana uudelleenotanta-aineiston avulla. Tarkoitukseni on kartoittaa Pohjois-Savon lehtokeskuksen sekä Pohjois-Karjalan Kolin lähialueiden tutkimusaloilla tapahtuneita muutoksia kasvillisuuden lajikoostumuksessa ja monimuotoisuudessa ajan, metsätalouden vaikutuksen ja havupuiden latvuspeittävyyden suhteen, sekä määrittää tutkimusalojen luontotyypit ja tarkastella alueita luontotyyppien uhanalaisuuden kannalta.

Tutkimuskysymykseni ja hypoteesini ovat: 1. Onko lehtokasvillisuudessa tapahtunut muutoksia suhteessa aikaan, metsätalouden vaikutuksiin tai havupuiden latvuspeittävyyteen? Hypoteesi: Muutoksia on tapahtunut ajan, metsätalouden vaikutuksen ja havupuiden latvuspeittävyydessä tapahtuneiden muutosten seurauksena häiriötekijöiden lisääntymisen vaikuttaessa kasviyhteisöihin. 2. Ovatko muutokset suurempia siellä, missä metsätalouden vaikutus on suurempaa? Hypoteesi: Muutokset suurenevat metsätalouden vaikutuksen kasvaessa. 3. Ovatko kasviyhteisöjen muutokset niin suuria, että alkuperäiset luontotyypit olisivat muuttuneet? Hypoteesi: Alkuperäiset luontotyypit ovat saattaneet muuttua voimakkaimmin metsätalousvaikutteisilla paikoilla.

Lähes puolet tutkimusaloista olivat voimakkaasti metsätalousvaikutteisia. Tuloksien perusteella tilastollisesti merkitseviä muutoksia on tapahtunut ainoastaan ajan ja havupuiden latvuspeittävyyden suhteen. Ajalla oli tilastollisesti merkitsevä vaikutus kasviyhteisöjen muutoksiin sekä kokonais- että sammalten alfadiversiteetin kasvamiseen. Lisäksi ajalla ja havupuiden latvuspeittävyydellä oli merkitsevä vaikutus putkilokasvien peittävyyteen; ajalla peittävyyttä lisäävästi ja havupuiden latvuspeittävyydellä sitä vähentävästi. Metsätaloudella ei ollut merkitsevää vaikutusta yhteisöjen lajistokoostumukseen, niiden monimuotoisuuteen tai kasviryhmien peittävyyksiin. Viidellä tutkimusalalla oli tapahtunut luontotyypin muutos; kahden alan luontotyyppi oli muuttunut kokonaan ja kolmella alalla vuosien välisiä luontotyyppimäärityksiä verrattaessa joko ravinteisuus tai kosteus oli muuttunut; ravinteisuus oli yhdellä alalla laskenut ja toisella alalla noussut ja kosteus oli yhdellä alalla laskenut. Kolme näistä luontotyypiltään muuttuneesta alasta oli voimakkaasti ja yksi lievästi metsätalousvaikutteisia. Tulosten perusteella ensimmäinen ja viimeinen hypoteesi saivat osittain tukea. Muutoksia on siis tapahtunut, mutta ne eivät ole suoraan johdettavissa metsätalousvaikutuksesta johtuviksi.

see all

Subjects:
Copyright information: © Sanni Vesala, 2022. Except otherwise noted, the reuse of this document is authorised under a Creative Commons Attribution 4.0 International (CC-BY 4.0) licence (https://creativecommons.org/licenses/by/4.0/). This means that reuse is allowed provided appropriate credit is given and any changes are indicated. For any use or reproduction of elements that are not owned by the author(s), permission may need to be directly from the respective right holders.
  https://creativecommons.org/licenses/by/4.0/