Vuoroveden ja pyydyskalastuksen vaikutus Tenon lohen nousuun nousun aktiivisena aikana
Räty, Antti (2022-03-30)
Räty, Antti
A. Räty
30.03.2022
© 2022 Antti Räty. Tämä Kohde on tekijänoikeuden ja/tai lähioikeuksien suojaama. Voit käyttää Kohdetta käyttöösi sovellettavan tekijänoikeutta ja lähioikeuksia koskevan lainsäädännön sallimilla tavoilla. Muunlaista käyttöä varten tarvitset oikeudenhaltijoiden luvan.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202203301466
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202203301466
Tiivistelmä
Osana vuosittaista elinkiertoaan, Atlantin lohi nousee jokiin kutemaan. Nousu ajoittuu kesälle ja sen aikana lohet uivat jokea vastavirtaan kymmenien kilometrien matkoja. Löydettyään sopivan paikan, lohet kutevat ja palaavat mereen. Lohen nousu on monimutkainen ja tarkka prosessi, johon vaikuttaa monet ympäristömuuttujat ja niiden yhdistelmät. Tenojoki on yksi tärkeimmistä Atlantin lohen nousujoista.
Vuosina 2018 ja 2019 Tenolla suoritettiin kaikuluotausseurannat. Kaikuluotaimet sijoitettiin Pulmankiin, 55 kilometrin päähän Tenonvuonolta. Vuonna 2018 käytettiin yhtä kaikuluotainta ja vuonna 2019 kahta kaikuluotainta. Kaikuluotaimella havaitut kalat tallennettiin ja saatiin aineisto nousevien lohien määristä ja nousun sijoittumisesta ajallisesti.
Tässä lopputyössä tutkitaan, onko vuoroveden vaiheella ja pyydyskalastuksella vaikutusta lohen nousun intensiteettiin (kpl/h) nousun aktiivisena aikana. Lopputyö perustuu vuoden 2019 kaikuluotausaineistoon. Ilmiötä tutkitaan bayesiläisen tilastotiteteen menetelmin ja ilmiötä kuvaamaan luodaan Bayes-malli. Malli on monivaiheinen ja se kuvaa lohen matkan Tenonvuonolta lohen kaikuluotauspaikalle.
Mallin tuloksien perusteella vuorovesi vaikuttaa lohen nousun intensiteettiin. Lohen nousun intensiteetti kasvaa lähestyttäessä vuoroveden huippua ja on yleisesti ottaen korkeampaa laskuveden aikaan. Pyydyskalastuksella ei ole merkittävää vaikutusta nousun intensiteettiin. Tulokset ovat uskottavia, mutta eroavat ennakkoajatuksista pyydyskalastuksen suhteen.
Vuosina 2018 ja 2019 Tenolla suoritettiin kaikuluotausseurannat. Kaikuluotaimet sijoitettiin Pulmankiin, 55 kilometrin päähän Tenonvuonolta. Vuonna 2018 käytettiin yhtä kaikuluotainta ja vuonna 2019 kahta kaikuluotainta. Kaikuluotaimella havaitut kalat tallennettiin ja saatiin aineisto nousevien lohien määristä ja nousun sijoittumisesta ajallisesti.
Tässä lopputyössä tutkitaan, onko vuoroveden vaiheella ja pyydyskalastuksella vaikutusta lohen nousun intensiteettiin (kpl/h) nousun aktiivisena aikana. Lopputyö perustuu vuoden 2019 kaikuluotausaineistoon. Ilmiötä tutkitaan bayesiläisen tilastotiteteen menetelmin ja ilmiötä kuvaamaan luodaan Bayes-malli. Malli on monivaiheinen ja se kuvaa lohen matkan Tenonvuonolta lohen kaikuluotauspaikalle.
Mallin tuloksien perusteella vuorovesi vaikuttaa lohen nousun intensiteettiin. Lohen nousun intensiteetti kasvaa lähestyttäessä vuoroveden huippua ja on yleisesti ottaen korkeampaa laskuveden aikaan. Pyydyskalastuksella ei ole merkittävää vaikutusta nousun intensiteettiin. Tulokset ovat uskottavia, mutta eroavat ennakkoajatuksista pyydyskalastuksen suhteen.
Kokoelmat
- Avoin saatavuus [31657]