Monipaikkaisuudesta ratkaisu maaseudun autioitumiseen? : monipaikkaisuuden vaikutukset neljän eteläpohjalaisen kunnan aluekehitykseen |
|
Author: | Järvinen, Pauliina1 |
Organizations: |
1University of Oulu, Faculty of Science, Geography |
Format: | ebook |
Version: | published version |
Access: | open |
Online Access: | PDF Full Text (PDF, 1.8 MB) |
Pages: | 82 |
Persistent link: | http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202204081515 |
Language: | Finnish |
Published: |
Oulu : P. Järvinen,
2021
|
Publish Date: | 2022-04-08 |
Thesis type: | Master's thesis |
Tutor: |
Prokkola, Eeva-Kaisa Zimmerbauer, Kaj |
Reviewer: |
Prokkola, Eeva-Kaisa Zimmerbauer, Kaj |
Description: |
Tiivistelmä Tämä tutkielma käsittelee monipaikkaisuutta, ja sen mahdollisia vaikutuksia maaseudun aluekehitykseen. Monipaikkaisuus on koronapandemian myötä noussut ihmisten tietoisuuteen, ja sillä voi olla merkittävä rooli tulevaisuudessa tyhjenevien maaseutukuntien elvyttäjänä. Maaseutukunnat menettävät väestöään varsinkin kaupunkiseuduille, ja vähenevä väestö heikentää myös muun muassa kuntien palvelutasoa. Kuntiin olisi tärkeä saada tilapäistä asutusta, jotta elinvoimaisuutta saataisiin lisättyä. Tämän takia monipaikkaisuus ja monipaikkainen asuminen nähdään tärkeinä pienten kuntien kannalta. Tutkimusalueena on Etelä-Pohjanmaan maakunnassa sijaitsevat neljä kuntaa: Alajärvi, Evijärvi, Lappajärvi ja Vimpeli. Tutkielma pyrkii vastaamaan seuraaviin kysymyksiin: "Miten monipaikkaisuuden nähdään vaikuttavan kohdealueen tulevaisuuden kehitykseen?", "Mitkä monipaikkaisuuden muodoista nähdään keskeisinä kohdealueen kehityksessä?" ja "Miten monipaikkaisuuden edellytyksiä voitaisiin parantaa ydinmaaseudulla?". Tutkielman aineisto on kerätty puolistrukturoidulla haastattelulla kolmesta eri kohderyhmästä: kausiasukkailta, kunnan henkilöstön edustajilta sekä yrittäjiltä. Kerätty aineisto on analysoitu aineistolähtöisellä sisällönanalyysilla. Tulosten perusteella voidaan todeta, että monipaikkaisuuden uskotaan vaikuttavan kohdealueiden tulevaisuuden kehitykseen ennen kaikkea positiivisesti. Positiiviset vaikutukset kohdistuvat lisääntyvään väestöpohjaan, palveluiden käytön lisääntymiseen sekä mahdolliseen kuntien ulkopuoliseen työvoimaan. Monipaikkaisuuden muodoista keskeisimpänä nähdään vapaa-ajan asuminen, mutta myös matkailu ja etätyöskentely olivat lähestulkoon yksimielisesti hyödynnettävissä olevia. Ainoa selkeästi hajontaa aiheuttanut muoto oli pakotettu monipaikkaisuus. Edellytysten parantamisen osalta keskiöön nousi alueella vallitseva asuntopula. Monipaikkaisuudella voidaan helpottaa kuntien väestökatoon liittyviä ongelmia, joten monipaikkainen ajattelu on hyvä ottaa osaksi päätöksentekoa. Asuntopulan helpottamiseen yksi ratkaisu on tyhjillään olevien talojen hyödyntäminen tilapäisessä vuokraustoiminnassa. Kausiasukkaat ovat kunnille tärkeitä, ja heidän huomioimisensa osana päätöksentekoa voi vielä entisestään parantaa kausiasukkaiden oloja kunnissa. Osallistaminen ja huomioiminen on tärkeää, jotta kausittain kunnassa viettävät kokevat pääsevänsä osaksi yhteisöä. see all
|
Subjects: | |
Copyright information: |
© Pauliina Järvinen, 2021. Except otherwise noted, the reuse of this document is authorised under a Creative Commons Attribution 4.0 International (CC-BY 4.0) licence (https://creativecommons.org/licenses/by/4.0/). This means that reuse is allowed provided appropriate credit is given and any changes are indicated. For any use or reproduction of elements that are not owned by the author(s), permission may need to be directly from the respective right holders. |
https://creativecommons.org/licenses/by/4.0/ |