JultikaUniversity of Oulu repository

Tiivistelmä

Pro gradu -tutkielmani tavoitteena on selvittää, millaisia käsityksiä yläkouluikäisillä pojilla on laulamisesta ja itsestään laulajana, mitkä tekijät vaikuttavat poikien valintoihin laulaa tai olla laulamatta ja millaisia käsityksiä yläkouluikäisillä pojilla on sukupuolen vaikutuksesta laulamiseen. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa todetaan, että opetuksen tulee olla sukupuolitietoista ja koulun tulee pyrkiä sukupuolten tasa-arvon edistämiseen. Tutkielmani antaa lisätietoa siitä, mitkä tekijät vaikuttavat yläkouluikäisten poikien laulamiseen, ja tätä tietoa voidaan hyödyntää sukupuolitietoisemman musiikinopetuksen rakentamisessa.

Tutkielmani pohjana on kriittinen kasvatustiede, ja sen teoreettinen viitekehys pohjautuu aiempaan aiheesta tehtyyn tutkimukseen ja kirjallisuuteen. Olen käyttänyt lähteenäni sekä kotimaisia että kansainvälisiä julkaisuja. Tutkimukseni on laadullinen tutkimus, jonka lähestymistapana on fenomenografia. Sanana fenomenografia tarkoittaa ilmiön kuvaamista, ja sen avulla voidaan tutkia ihmisten erilaisia tapoja kokea ja käsitteellistää ympäröivää maailmaa ja sen ilmiöitä. Hyödynsin fenomenografista tutkimusmenetelmää myös aineistoni analyysissa.

Aineistoni koostuu seitsemän yläkouluikäisen pojan teemahaastatteluista, jotka toteutettiin keväällä 2021 ja talvella 2022. Aineiston analyysini tuloksena muodostin neljä kuvauskategoriaa, jotka kuvaavat aineistoni sisältöä. Kategoriat ovat käsitykset laulamisesta toimintana, käsitykset itsestä laulajana, käsitykset muiden ihmisten vaikutuksesta laulamiseen ja käsitykset sukupuolen vaikutuksesta laulamiseen.

Laulaminen näyttäytyi tutkimukseeni osallistuneille pojille ennen kaikkea tapana viettää aikaa, ja moni haastateltava ilmaisikin pitävänsä laulamisesta ainakin jossain yhteydessä. Vertaisryhmällä ja ilmapiirillä näytti olevan vaikutusta siihen, millaisena laulaminen näyttäytyy yläkouluikäisille pojille. Myös opettajan rooli kannustajana nousi esiin. Aineistosta nousi esiin erilaisia käsityksiä siitä, onko sukupuolella vaikutusta laulamiseen. Osa oli huomannut poikien osallistuvan esimerkiksi musiikintunneilla laulamiseen tyttöjä vähemmän, osan näkemys oli päinvastainen. Pojat pohtivat haastatteluissa sukupuolistereotypioiden ja ryhmäpaineiden vaikutusta siihen, laulavatko pojat vai eivät. Laulamisen kuitenkin nähtiin olevan kaikkien harrastus sukupuolesta riippumatta. Tutkimustulokseni heijastelevat aiempaa aiheesta tehtyä tutkimusta, ja tuloksiani voidaan hyödyntää musiikinopetuksen suunnittelussa, kun halutaan innostaa poikia osallistumaan laulamiseen.