JultikaUniversity of Oulu repository

Tiivistelmä

Tämän pro gradu -tutkielman aiheena on tarkastella fiskaalisen dominanssin olemassaoloa euroalueen ja Yhdysvaltain talousalueilla. Viimeaikaisen ekspansiivisen finanssipolitiikan ja löysän rahapolitiikan yhdistelmä on aiheuttanut huolen raha- ja finanssipolitiikan välisistä tosiasiallisista suhteista. Varsinkin kasvava julkisen velan määrä luo huolen rahapolitiikan itsenäisyydestä.

Tutkielman tarkoitus on tutkia julkisen velan vaikutusta rahapolitiikan indikaattoreihin. Tarkastelu suoritetaan erikseen sekä euroalueen että Yhdysvaltojen osalta. Tutkielmassa tarkastellaan myös euroalueen ja Yhdysvaltojen talousalueiden yleistä kehitystä, julkista taloutta ja keskuspankkien toimia.

Ekonometrinen malli perustuu laajennettuun Taylor-sääntöön, jossa rahapolitiikkaa selitetään inflaatiolla, tuotantokuilulla ja julkisella velalla. Euroalueen osalta julkista velkaa kuvaa Italian julkinen velka. Ekonometrisessä mallissa muuttujien välistä pitkän aikavälin riippuvaisuutta tarkastellaan raja-arvotestauksella ja autoregressiivisellä jakautuneiden viipeiden mallilla (autoregressive distributed lag -malli, ARDL-malli). Estimoinnissa testataan sekä pitkän että lyhyen aikavälin riippuvaisuuksia.

Euroalueella Italian julkisen velan pitkän aikavälin vaikutusta ohjauskorkoihin ja lyhyeen markkinakorkoon ei voitu varmistaa, muttei myöskään poissulkea. Pitkän aikavälin vaikutus varjokorkoon ja taseen kokoon voitiin sulkea pois. Lyhyellä aikavälillä Italian julkisen velan määrällä ei ollut fiskaalisen dominanssin teorian mukaista vaikutusta rahapolitiikkaan.

Yhdysvalloissa julkisen velan pitkän aikavälin vaikutus ohjauskorkoon ja taseen kokoon voitiin sulkea pois. Vaikutusta varjokorkoon ei voitu varmistaa eikä poissulkea. Lyhyellä aikavälillä Yhdysvaltain julkisen velan määrällä oli vaikutusta varjokorkoon ja FED:n taseen kokoon.