JultikaUniversity of Oulu repository

Tiivistelmä

Tämän tutkimuksen lähtökohtana oli lukion ensimmäisen vuosikurssin opiskelijoissa herännyt huoli ryhmänsä ilmapiiristä. Tutkimuksen aikana toteutin ryhmälle ilmapiirin kehittämiseen tähtäävän intervention yhdessä ryhmää ohjaavan opettajan kanssa. Käytännön työn parissa syntyneelle tutkimukselle luonteva lähestymistapa on kehittämistutkimus. Kehittämistutkimukselle tyypillisesti hyödynsin tutkimuksessani pääosin tilastollisia menetelmiä, joiden avulla saatua tietoa täydentää laadullinen aineisto.

Ryhmän toimivuus ja ilmapiiri ovat merkityksellisiä sekä oppimisen että hyvinvoinnin kannalta. Lisäksi ryhmässä toimimiseen tarvittavat sosiaaliset taidot ovat tärkeitä yhteiskunta- ja työelämätaitoja, joiden opettaminen on osa lukion sivistys- ja kasvatustehtävää. Tässä tutkimuksessa tavoitteenani oli selvittää, vaikuttavatko oppimisen ja opiskelun haasteet, luvattomat poissaolot tai sukupuoli opiskelijoiden kokemukseen ryhmän ilmapiiristä. Tavoitteenani oli myös tutkia, miten interventio vaikuttaa opiskelijoiden kokemukseen ilmapiiristä. Lisäksi tarkastelin opiskelijoiden kokemuksia interventiosta.

Tutkimustulosten mukaan oppimisen ja opiskelun haasteita kokevat opiskelijat arvioivat ryhmän ilmapiirin, tunneilla viihtymisen ja keskittymisen heikommaksi kuin muut opiskelijat, ero on tilastollisesti merkitsevä. Lisäksi tilastollisesti merkitsevä ero on sosiaalisen kanssakäymisen määrässä: haasteita kokevat opiskelijat raportoivat vähemmän muiden ryhmäläisten kanssa juttelua kuin ne opiskelijat, joilla haasteita ei ole. Muiden taustamuuttujien osalta vastaavia yhteyksiä ilmapiirikokemukseen ei ollut. Tutkimustulosten mukaan opiskelijoiden kokemus ryhmänsä ilmapiiristä, oppitunneilla viihtymisestä ja keskittymisestä on keskimäärin hyvä, mutta kokemuksissa on runsaasti vaihtelua. Opiskelijoilla on myös toisistaan eroavia näkemyksiä ryhmänsä kaverisuhteista, sekä siitä, miten ryhmän jäsenet kohtelevat toisiaan. Interventiolla ei ollut tilastollisesti merkitseviä vaikutuksia mitattuihin muuttujiin. Pieniä positiivisia muutoksia intervention jälkeen oli kuitenkin havaittavissa toisten opiskelijoiden tuntemisessa ja vuorovaikutuksen tiiviydessä. Pieni muutos havaittiin myös siinä, miten opiskelijat kokevat ryhmänsä jäsenten kohtelevan toisiaan. Intervention aikana 67 % opiskelijoista kokee tutustuneensa ryhmäläisiinsä paremmin. Opiskelijoiden kokemus intervention hyödyllisyydestä jakautuu kahtia: puolet koki intervention hyödyllisenä, puolet ei.

Tutkimustulosten perusteella ryhmän hyvä ilmapiiri ja ilmapiirin kehittäminen on merkityksellistä etenkin oppimisen ja opiskelun haasteita kokevien opiskelijoiden kannalta. Tutkimus osoittaa, että ryhmän ilmapiiriä voidaan kehittää lyhyenkin intervention avulla.