University of Oulu

Suolistohormonien muutokset tulehduksellisissa suolistosairauksissa ja ärtyneen suolen oireyhtymässä

Saved in:
Author: Lehtonen, Noora1
Organizations: 1University of Oulu, Faculty of Science, Biology
Format: ebook
Version: published version
Access: open
Online Access: PDF Full Text (PDF, 0.9 MB)
Pages: 31
Persistent link: http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202204281740
Language: Finnish
Published: Oulu : N. Lehtonen, 2022
Publish Date: 2022-04-28
Thesis type: Bachelor's thesis
Description:

Tiivistelmä

Suolistosairaudet ovat nopeasti yleistyvä ja maailmanlaajuisesti merkittävä kansanterveydellinen ongelma. Ruoansulatuskanavan endokriinisten solujen tuottamat hormonit säätelevät suurelta osin ruoansulatuksen normaalia toimintaa, minkä vuoksi niiden merkitys suolistosairauksien yhteydessä on alkanut herättää kiinnostusta. Suolistomikrobiotan on uskottu vaikuttavan suolistosairauksien kehittymiseen ja merkittävää on, että mikrobiomilla on vaikutusta myös suoliston endokriinisten solujen hormonituotantoon.

Poikkeamat enteroendokriinisten hormonien tasapainossa saattavat vaikuttaa useisiin fysiologisiin toimintoihin ja aiheuttaa muutoksia suoliston peristaltiikassa, muussa motorisessa toiminnassa, kipuaistimuksessa sekä suoliston eritystoiminnassa. Sekä toiminnallisten että tulehduksellisten suolistosairauksien kohdalla onkin saatu viitteitä hormonaalisista muutoksista ja poikkeamia on erityisesti havaittu suoliston liikehdintää säätelevien hormonien kuten PYY:n, 5-HT:n, GLP-1 sekä kolekystokiniinin pitoisuuksissa.

Tutkimuksissa saaduista ristiriitaisista tuloksista huolimatta eri suolistosairaudet näyttäisivät eroavan toisistaan hormonaalisesti sekä endokriinisten solujen lukumäärien suhteen. Näitä eroja on havaittavissa tulehduksellisten sairauksien välillä, mutta tämän lisäksi myös ärtyneen suolen oireyhtymän eri alatyypit saattavat poiketa hormonaalisesti toisistaan. Tulehduksellisissa sairauksissa myös tulehduksen aktiivisuudella ja sijainnilla on vaikutusta hormonien tuotantoon.

Suolistosairauksien taustan ja oirekuvan ymmärtämiseksi on tutkimuksissa kuitenkin laajemmin tulevaisuudessa huomioitava endokriinisten solujen määrä, hormonaalinen signalointi kaikkine vaiheineen sekä tarkasteltava mikrobiotassa havaittavia muutoksia ja niiden vaikutuksia endokriinisten solujen aktiivisuuteen. Suolistosairauksiin keskittyvä tutkimus ja hormonaalisten sekä mikrobitason muutosten selvittäminen saattaa tulevaisuudessa laajentaa ymmärrystä suolistosairauksien patofysiologiasta sekä tuoda uutta näkökulmaa suolistosairauksien hoitoon ja niiden mahdolliseen ennaltaehkäisyyn.

see all

Subjects:
Copyright information: © Noora Lehtonen, 2022. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for your own personal use. Commercial use is prohibited.