JultikaUniversity of Oulu repository

Tiivistelmä

Tässä kuvailevassa kirjallisuuskatsauksessa valotan sellaista opettajan kielellistä ja vuorovaikutuksellista toimintaa, jonka seurauksena opettaja voi tulla sukupuolittaneeksi oppilaita. Opettajan oppilaisiin suuntaaman vuorovaikutuksen määrässä ja laadussa on jo pitkään havaittu olevan eroja tyttö- ja poikaoppilaiden kesken. Perusopetuksen sukupuoltenväliseen tasa-arvoon tähtäävistä pyrkimyksistä huolimatta on myös havaittu, että opettajat puhuttelunsa kautta sukupuolittavat oppilaita käyttämällä muun muassa sukupuolittavia ryhmänimityksiä.

Tutkielmani on kuvaileva kirjallisuuskatsaus, jossa olen hyödyntänyt sekä kotimaisia että kansainvälisiä tutkimuksia ja teoriakirjallisuutta. Lähestyn opettajien käyttämää kieltä kriittisestä näkökulmasta, sillä perusopetuksen sukupuoltenvälisen tasa-arvon pyrkimyksiin peilaten opettajan käyttämä sukupuolittava kieli, sekä sukupuolittunut vuorovaikutus muodostavat ristiriidan perusopetuslain ja perusopetuksen opetussuunnitelman arvoperustan kanssa.

Sukupuolittavan kielen ja vuorovaikutuksen tarkastelussa lähtökohtanani toimii käsitys sukupuolen performatiivisuudesta. Tutkielmani keskeisimpinä käsitteinä toimivat sukupuolittuneisuus ja sukupuolittaminen, joiden eroja ja limittäisyyksiä avaan. Tuon esille, kuinka nämä operoivat kielen ja vuorovaikutuksen kontekstissa peruskoulussa, erityisesti luokkahuonevuorovaikutuksen tasolla.

Tutkimuksessani havaitsin sukupuolittavan kielen ja vuorovaikutuksen ilmenevän luokkahuonekontekstissa opettajan vuorovaikutuksen jakautumisessa oppilaiden kesken, opettajan käyttämän kielen sukupuolittuneisuudessa, sekä opettajan oppilaisiin kohdistaman vuorovaikutuksen sukupuolittuneisuudessa. Sukupuolittaminen vaikuttaa oppilaiden asenteisiin, mistä voi seurata esimerkiksi se, että binaarista sukupuolijakoa aletaan pitää luonnollisena. Sukupuolittaminen ylläpitää myös sukupuoleen kytkeytyviä stereotypioita ja sukupuolirooleja, sekä marginalisoi niitä oppilaita, jotka eivät identifioidu binaarisen sukupuolijaon mukaisesti. Sukupuolittavan vuorovaikutuksen ja kielen purkamisessa sukupuolen kokonaan sivuuttavan, sukupuolineutraalin lähestymistavan sijaan tulisi kasvatuksessa pyrkiä sukupuolisensitiivisyyteen. Tällöin sukupuolten merkitys tiedostetaan, mutta sitä ei ylikorosteta. Edellä esitettyjen seikkojen huomioiminen myös muun muassa opettajankoulutuksessa olisi erittäin tärkeää, sillä opettajankoulutuksella on huomattavasti merkitystä sukupuolitietoisen tasa-arvokasvatuksen edistämisen näkökulmasta.