Opettajan keinoja kouluhyvinvoinnin edistämisessä
Juntunen, Heta (2022-05-11)
Juntunen, Heta
H. Juntunen
11.05.2022
© 2022 Heta Juntunen. Ellei toisin mainita, uudelleenkäyttö on sallittu Creative Commons Attribution 4.0 International (CC-BY 4.0) -lisenssillä (https://creativecommons.org/licenses/by/4.0/). Uudelleenkäyttö on sallittua edellyttäen, että lähde mainitaan asianmukaisesti ja mahdolliset muutokset merkitään. Sellaisten osien käyttö tai jäljentäminen, jotka eivät ole tekijän tai tekijöiden omaisuutta, saattaa edellyttää lupaa suoraan asianomaisilta oikeudenhaltijoilta.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202205111933
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202205111933
Tiivistelmä
Lapsi ja nuori viettää suuren osan ajastaan koulussa. Erinäiset lait, asiakirjat ja opetussuunnitelma velvoittaa koulua huolehtimaan oppilaiden kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista. Hyvinvoinnin tilaa ja siihen liittyviä tekijöitä on tutkittu paljon. Opettajien keinoja kouluhyvinvoinnin edistämiseksi ei kuitenkaan ole vielä juurikaan tutkittu. Konkreettisista keinoista hyvinvoinnin edistämiseksi ei puhuta opetussuunnitelmassa eikä kokemukseni mukaan myöskään luokanopettajakoulutuksessa. Tämän tutkielman tavoitteena on selvittää opettajien tutkimusperustaisia keinoja kouluhyvinvoinnin edistämiseksi. Opettaja on merkittävässä roolissa toteuttamassa koulun hyvinvointitehtävää. Myös tutkijoiden mielestä opettajien keinoihin tarvitaan lisää käytännön ohjeita.
Teoreettisessa viitekehyksessä tarkastelen hyvinvoinnin yleisiä määritelmiä, kouluhyvinvoinnin käsitettä sekä koulun hyvinvointitehtävää. Näen tässä tutkielmassa hyvinvoinnin kokonaisvaltaisesti; fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen ulottuvuuden kautta. Tutkimus on toteutettu kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Tuloksia on muodostettu sisällönanalyysin keinoin.
Aihe on ajankohtainen. Niin julkisessa keskustelussa kuin tutkimuksissakin ilmenee huoli lasten ja nuorten hyvinvoinnin tilasta. Tämä on huolestuttavaa, sillä hyvinvointi nuoruudessa edistää hyvinvointia aikuisuudessa. Covid-19-pandemia ja siitä seurannut ajoittainen etäopetus lisää myös osaltaan syytä pyrkiä tietoisesti edistämään lasten ja nuorten hyvinvointia.
Tutkimuksen tulokset osoittavat, että opettajilla on paljon keinoja oppilaiden kouluhyvinvoinnin edistämiseksi. Keinoja löytyi oppilaiden välisiin suhteisiin, luokka- ja kouluilmapiiriin, hyvinvointitaitoihin, opettajan ja oppilaan väliseen vuorovaikutukseen, kodin ja koulun yhteistyöhön, fyysiseen ympäristöön, osallisuuteen, työtapoihin sekä fyysiseen aktiivisuuteen liittyen. Opettaja voi hyödyntää tutkimuksen tuloksia suoraan käytännön työssä. Tulosten tarkempaan tarkasteluun tarvitaan kuitenkin edelleen uutta tutkimusta.
Tarkastelen hyvinvoinnin edistämisen keinoja koko peruskoulun tasolla. Tämä voi heikentää tutkimuksen luotettavuutta. Peruskoulu ikäryhmänä on hyvin laaja, ja todellisuudessa eri-ikäisille voi olla olennaisia eri hyvinvoinnin edistämisen keinot.
Teoreettisessa viitekehyksessä tarkastelen hyvinvoinnin yleisiä määritelmiä, kouluhyvinvoinnin käsitettä sekä koulun hyvinvointitehtävää. Näen tässä tutkielmassa hyvinvoinnin kokonaisvaltaisesti; fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen ulottuvuuden kautta. Tutkimus on toteutettu kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Tuloksia on muodostettu sisällönanalyysin keinoin.
Aihe on ajankohtainen. Niin julkisessa keskustelussa kuin tutkimuksissakin ilmenee huoli lasten ja nuorten hyvinvoinnin tilasta. Tämä on huolestuttavaa, sillä hyvinvointi nuoruudessa edistää hyvinvointia aikuisuudessa. Covid-19-pandemia ja siitä seurannut ajoittainen etäopetus lisää myös osaltaan syytä pyrkiä tietoisesti edistämään lasten ja nuorten hyvinvointia.
Tutkimuksen tulokset osoittavat, että opettajilla on paljon keinoja oppilaiden kouluhyvinvoinnin edistämiseksi. Keinoja löytyi oppilaiden välisiin suhteisiin, luokka- ja kouluilmapiiriin, hyvinvointitaitoihin, opettajan ja oppilaan väliseen vuorovaikutukseen, kodin ja koulun yhteistyöhön, fyysiseen ympäristöön, osallisuuteen, työtapoihin sekä fyysiseen aktiivisuuteen liittyen. Opettaja voi hyödyntää tutkimuksen tuloksia suoraan käytännön työssä. Tulosten tarkempaan tarkasteluun tarvitaan kuitenkin edelleen uutta tutkimusta.
Tarkastelen hyvinvoinnin edistämisen keinoja koko peruskoulun tasolla. Tämä voi heikentää tutkimuksen luotettavuutta. Peruskoulu ikäryhmänä on hyvin laaja, ja todellisuudessa eri-ikäisille voi olla olennaisia eri hyvinvoinnin edistämisen keinot.
Kokoelmat
- Avoin saatavuus [31931]