JultikaUniversity of Oulu repository

Abstract

Das Ziel dieser Pro-Gradu-Arbeit war herauszufinden, wie sich die mündlichen Übungen in Schwedisch- und Deutschlehrbüchern für die sechste Klasse der finnischen Gemeinschaftsschule unterscheiden. Nach dem aktuellen Lehrplan 2014 wird das Erlernen der mündlichen Sprachfertigkeit beim Fremdsprachenlernen stärker betont und die mündlichen Übungen sind zunehmend in neuen Lehrbüchern integriert worden, zum Beispiel im Zusammenhang mit dem neuen Wortschatz.

Die Pro-Gradu-Arbeit ist eine qualitative Lehrbuchanalyse, die mündliche Übungen in der A2-Sprache im schwedischen und deutschen Sprachenunterricht untersucht. Als Forschungsmaterial wurden zwei verschiedene Lehrbücher, die auf der Basis des aktuellen Lehrplans verfasst wurden, ausgewählt, von denen das schwedische Buch „Allihopa 2“ und das deutsche Buch „Schnitzeljagd 2“ ist. Die Lehrbücher werden im A2-Sprachenunterricht in der sechsten Klasse verwendet und sie sind eine Fortsetzung der ersten Teile der Lehrwerke, die in der fünften Klasse verwendet werden, wenn das Erlernen der A2-Sprache beginnt. In der Lehrbuchanalyse werden vier Forschungsfragen beantwortet: Wie viele mündliche Übungen gibt es in Lehrbüchern, die in der Klassenstufe 6 im A2-Deutsch- und Schwedischunterricht verwendet werden? Welche Sozialformen werden in den mündlichen Übungen verwendet und wie hängt die Sozialform mit dem Inhalt der Übung zusammen? Welche Lernziele haben die mündlichen Übungen? Neben der qualitativen Analyse gibt es für jede Forschungsfrage auch einen vergleichenden quantitativen Überblick über die mündlichen Übungen in den beiden Lehrbüchern.

Die Ergebnisse der Analyse zeigen, dass die mündlichen Übungen im Schwedischlehrbuch den Inhalten und Zielen des aktuellen Lehrplans stärker als im Deutschlehrbuch entsprechen. Die mündlichen Übungen in „Allihopa 2“ heben vielseitige Übungsformen und Sozialformen hervor, die Funktionalität, Drama und Spiele vielfältig mit Partner- und Gruppenübungen kombinieren. „Schnitzeljagd 2“ legt größeren Wert auf Kommunikation in Form von Partnerübungen und die Lernziele werden vor allem mit verschiedenen Dialogübungen kombiniert. Die Themen der mündlichen Übungen in beiden Lehrbüchern entsprechen dem Altersniveau und sind nahe an der Lebensumwelt der Schüler. Die Lernziele der mündlichen Übungen betonen grammatische Fähigkeiten, die eine vertiefte Grundlage für das Sprachenlernen bieten. Mithilfe der Analyse in dieser Pro-Gradu-Arbeit konnten interessante Einblicke in die Vermittlung der mündlichen Sprachfähigkeit und in das Sprachenlernen in den finnischen Gemeinschaftsschulen anhand der Lehrbücher gegeben werden. Diese sollten aber durch weitere Analysen, z.B. des Unterrichts selbst, ergänzt werden.

Tiivistelmä

Tämän pro gradu -tutkielman tavoite oli selvittää, miten suulliset harjoitukset eroavat ruotsin ja saksan oppikirjoissa kuudennella vuosiluokalla suomalaisessa peruskoulussa. Tällä hetkellä voimassa olevan opetussuunnitelman 2014 myötä suullisen kielitaidon oppimista vieraiden kielten opetuksessa on alettu korostaa ja oppikirjoihin on integroitu suullisia harjoituksia entistä enemmän, esimerkiksi uuden sanaston yhteyteen.

Pro gradu -tutkielma on toteutettu laadullisena oppikirja-analyysinä, jossa tarkastellaan suullisia harjoituksia A2-kielen oppimäärässä ruotsin ja saksan kielen opetuksessa. Tutkittavaksi aineistoksi valikoitui kaksi tämänhetkisen opetussuunnitelman mukaista oppikirjaa, joista ruotsin oppikirja on ”Allihopa 2” ja saksan oppikirja ”Schnitzeljagd 2”. Oppikirjat ovat käytössä A2-kielessä kuudennella vuosiluokalla ja ne ovat jatkoa kirjasarjojen ensimmäisille osille, joita puolestaan käytetään viidennen vuosiluokan opetuksessa, jolloin A2-kielen oppiminen alkaa. Tutkimus vastaa neljään tutkimuskysymykseen, jotka ovat seuraavat: Kuinka paljon suullisia harjoituksia on oppikirjoissa, joita käytetään vuosiluokalla kuusi A2-saksan ja -ruotsin opetuksessa? Mitä harjoitusmuotoja suulliset harjoitukset edustavat? Toteutuuko harjoituksessa yksilö-, pari-, vai ryhmätyöskentely ja miten työskentelymuodot ovat yhteydessä harjoituksen sisältöön? Mitkä ovat oppimistavoitteet suullisissa harjoituksissa? Kvalitatiivisen analyysin lisäksi suulliset harjoitukset molemmissa oppikirjoissa esitetään tutkimuksessa myös kvantitatiivisesti kunkin tutkimuskysymyksen kohdalla.

Tutkimustuloksista voidaan todeta, että ruotsin oppikirjan suulliset harjoitukset vastaavat enemmän voimassa olevan opetussuunnitelman mukaisia sisältöjä ja tavoitteita kuin saksan oppikirjan harjoitukset. Ruotsin oppikirjan suullisissa harjoituksissa korostuvat monipuoliset työskentelymuodot sekä harjoitusmuodot, jossa pari- ja ryhmätyöskentelyyn yhdistyy moninaisesti toiminnallisuutta, draamaa sekä pelejä. Saksan opetukseen laadittu oppikirja korostaa eniten kommunikaatiota parityöskentelyn muodossa ja oppimistavoitteet yhdistyvät monipuolisiin dialogiharjoituksiin. Molempien oppikirjojen suullisten harjoitusten teemat ovat ikätasoon sopivia ja lähellä oppilaan kokemusmaailmaa. Suullisten harjoitusten oppimistavoitteissa korostuvat kieliopilliset taidot, jotka luovat perusteellisen pohjan kielten oppimiselle. Tämän pro gradu -tutkielman analyysin avulla voitiin tarjota mielenkiintoisia oivalluksia suullisen kielitaidon opetuksesta ja kielten oppimisesta oppikirjojen perusteella suomalaisissa peruskouluissa. Näitä havaintoja pitäisi kuitenkin täydentää lisätutkimuksilla, kuten esimerkiksi varsinaista opetusta seuraamalla.