Ulkopedagogiikan merkitys esiopetusikäisen oppimisessa
Vilminko, Satu (2022-05-13)
Vilminko, Satu
S. Vilminko
13.05.2022
© 2022 Satu Vilminko. Ellei toisin mainita, uudelleenkäyttö on sallittu Creative Commons Attribution 4.0 International (CC-BY 4.0) -lisenssillä (https://creativecommons.org/licenses/by/4.0/). Uudelleenkäyttö on sallittua edellyttäen, että lähde mainitaan asianmukaisesti ja mahdolliset muutokset merkitään. Sellaisten osien käyttö tai jäljentäminen, jotka eivät ole tekijän tai tekijöiden omaisuutta, saattaa edellyttää lupaa suoraan asianomaisilta oikeudenhaltijoilta.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202205132004
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202205132004
Tiivistelmä
Tämän kandidaatintutkielman tarkoitus on selvittää, minkälaisia eri merkityksiä ulkopedagogiikka tuo esiopetusikäisen oppimiselle. Tutkimuksien mukaan luontoympäristöt ja päiväkodin lähiympäristöt sopivat esiopetuksen oppimisympäristöiksi. Esiopetussuunnitelman perusteiden ja kaksivuotisen kokeilun esiopetussuunnitelman perusteiden voidaan katsoa jo velvoittavan käyttämään monipuolisia ulkotiloja ja luontoa oppimisympäristöinä.
Kandidaatintutkielmani teoreettisessa osuudessa määrittelen oppimista konstruktivistisesta näkökulmasta. Oppimisen lisäksi tarkastelen erilaisia oppimisympäristöjä sekä esiopetusikäisen kehitystä ja kouluvalmiutta. Pohjoismaisten tutkimusten tulokset viittaavat siihen, että lapsi hyötyy ulkona oppimisesta ja ulkopedagogiikasta. Autenttiset ympäristöt ja tilannesidonnaisuus oppimisessa lisäävät lapsen motivaatiota oppimiseen ja tiedon rakentamiseen.
Opettaja on se, joka vaikuttaa eniten oppimisympäristöön ja lapsen toimijuuteen. Opetussuunnitelmissa on tulkinnanvaraa. Suomessa opettaja voi räätälöidä opetuksen itse hyväksi kokemallaan tavalla. Tutkimuksien mukaan luontoympäristöissä toimiminen on hyväksi oppimiselle, sekä lapsen hyvinvoinnille. Ulkona oleminen lisää lapsen liikettä, edistää ryhmätyötaitoja, ja monipuolistaa jopa sairauksilta suojaavaa mikrobistoa.
Henkilöstön asenteet ja pelko ulkona toimimisen mahdollisista riskeistä voivat olla estämässä ulkopedagogiikkaa. Huoltajilla ja opettajalla saattaa olla myös risteävät käsitykset siitä, millaista ulko- opetuksen kuuluisi olla.
Kandidaatintutkielman tavoitteenani on rohkaista esiopetuksen henkilöstöä viemään johdettuja oppimistapahtumia myös ulos, esikoulun aitojen ulkopuolelle. Tutkimukset osoittavat ulkona oppimisen ja ulkoilun kiistattomia hyötyjä lapsen hyvinvoinnille ja oppimiselle.
Kandidaatintutkielmani teoreettisessa osuudessa määrittelen oppimista konstruktivistisesta näkökulmasta. Oppimisen lisäksi tarkastelen erilaisia oppimisympäristöjä sekä esiopetusikäisen kehitystä ja kouluvalmiutta. Pohjoismaisten tutkimusten tulokset viittaavat siihen, että lapsi hyötyy ulkona oppimisesta ja ulkopedagogiikasta. Autenttiset ympäristöt ja tilannesidonnaisuus oppimisessa lisäävät lapsen motivaatiota oppimiseen ja tiedon rakentamiseen.
Opettaja on se, joka vaikuttaa eniten oppimisympäristöön ja lapsen toimijuuteen. Opetussuunnitelmissa on tulkinnanvaraa. Suomessa opettaja voi räätälöidä opetuksen itse hyväksi kokemallaan tavalla. Tutkimuksien mukaan luontoympäristöissä toimiminen on hyväksi oppimiselle, sekä lapsen hyvinvoinnille. Ulkona oleminen lisää lapsen liikettä, edistää ryhmätyötaitoja, ja monipuolistaa jopa sairauksilta suojaavaa mikrobistoa.
Henkilöstön asenteet ja pelko ulkona toimimisen mahdollisista riskeistä voivat olla estämässä ulkopedagogiikkaa. Huoltajilla ja opettajalla saattaa olla myös risteävät käsitykset siitä, millaista ulko- opetuksen kuuluisi olla.
Kandidaatintutkielman tavoitteenani on rohkaista esiopetuksen henkilöstöä viemään johdettuja oppimistapahtumia myös ulos, esikoulun aitojen ulkopuolelle. Tutkimukset osoittavat ulkona oppimisen ja ulkoilun kiistattomia hyötyjä lapsen hyvinvoinnille ja oppimiselle.
Kokoelmat
- Avoin saatavuus [31941]