JultikaUniversity of Oulu repository

Tiivistelmä

Taide tukee hyvinvointia, tuottaa iloa ja sen kautta voi oppia monia uusia asioita. Taidetta voi harrastaa, taiteen tekemistä voidaan opettaa ja taiteesta voi saada ammatin. Suomessa taidetoimintaan osallistumisen lähtökohdat eivät ole aina yhdenvertaiset. Useista selvityksistä ilmenee, että henkilöillä, joilla on erityisen tuen tarpeita, ei ole yhdenvertaisia mahdollisuuksia osallistua taidetoimintaan. Syitä tähän ovat esimerkiksi puutteet saavutettavuudessa ja taide- ja kulttuuripalveluja koskevassa päätöksenteossa, joka ei huomioi kaikkia käyttäjäryhmiä.

Tämän tutkimuksen keskiössä ovat erityistä tukea tarvitsevien henkilöiden huoltajien kertomukset taiteen yhdenvertaisuuden toteutumisesta Suomessa. Tutkimus on toteutettu laadullisena, narratiivisena tutkimuksena, jossa aineisto kerättiin kerronnallisella haastattelulla. Haastattelussa huoltajat kertoivat, millainen taidepolku heidän lapsellaan on ollut sekä kuvailivat taiteen myönteisiä merkityksiä lapsensa elämälle. Lisäksi huoltajat pohtivat yhdenvertaisuuden toteutumista lapsensa taidepolulla. Aineistoa analysoitiin kahdessa vaiheessa, narratiivisella ja narratiivien analyysilla. Tutkimuksen luotettavuutta on edistetty kuvailemalla tutkimusvaiheita läpinäkyvästi ja selkeästi.

Tutkimustulokset myötäilevät aikaisempia selvityksiä siitä, että erityistä tukea tarvitsevien henkilöiden taidepolut eivät aina toteudu yhdenvertaisena. Huoltajien kertomuksien mukaan yhdenvertaisuuden toteutumiseen vaikuttaa yksilöiden osallisuuden ja itsemääräämisoikeuden toteutuminen. Yhdenvertaisuutta voitaisiin parantaa muun muassa siten, että erityistaidetoimintaa olisi enemmän saatavilla, itsemääräämisoikeuden toteutumiseen kiinnitettäisiin enemmän huomiota sekä erityistä tukea tarvitsevat henkilöt olisivat osallisena päätöksenteossa.

Tutkimus tuo myös uutta tietoa huoltajan roolin vaikutuksesta taidepolkuun, sillä huoltaja kannattelee usein lapsensa taidepolkua järjestellen, tukien, puolustaen ja toisinaan myös huolta kantaen. Näin ollen tutkimus toimii huoltajien kertomusväylänä, sillä huoltajien autenttista kertomusta on pyritty vaalimaan mahdollisimman pitkälti sellaisenaan. Tutkimus on myös perusteltu osoitus siitä, että taiteen yhdenvertaisuutta Suomessa tulee kehittää edelleen.