Eri kieli- ja kulttuuritaustaisten oppilaiden lukemaan opetus alkuopetuksessa
Pälve, Katri (2022-05-15)
Pälve, Katri
K. Pälve
15.05.2022
© 2022 Katri Pälve. Tämä Kohde on tekijänoikeuden ja/tai lähioikeuksien suojaama. Voit käyttää Kohdetta käyttöösi sovellettavan tekijänoikeutta ja lähioikeuksia koskevan lainsäädännön sallimilla tavoilla. Muunlaista käyttöä varten tarvitset oikeudenhaltijoiden luvan.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202205152036
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202205152036
Tiivistelmä
Lukemaan opettaminen ja lukemaan oppiminen ovat olennaisia aiheita alkuopetuksessa. Nykyisin koululuokat ovat moninaisia ja oppilailla on paljon eri kieli- ja kulttuuritaustoja. Tämän tutkimuksen tavoitteena on tarkastella eri kieli- ja kulttuuritaustaisten oppilaiden lukemaan opettamista alkuopetuksessa työskentelevien luokanopettajien kokemana. Tutkimuksen ensimmäisenä tehtävänä on tarkastella, miten luokanopettajat opettavat eri kieli- ja kulttuuritaustaisia oppilaita lukemaan. Toisena tehtävänä on tarkastella, mitä yhtäläisyyksiä ja eroavaisuuksia eri kieli- ja kulttuuritaustaisten oppilaiden lukemaan opetuksessa on suhteessa suomea äidinkielenään puhuvien oppilaiden opetukseen.
Tutkimus on laadullinen tutkimus ja tutkimuksen lähestymistapa on fenomenologinen, koska siinä tutkitaan kokemuksia. Tutkimusaineisto kerättiin Webropol 3.0 -ohjelmassa tehdyllä kyselylomakkeella, joka sisälsi 11 avointa kysymystä ja yhden monivalintakysymyksen. Kyselylomakkeen verkkolinkki julkaistiin yhdessä saatekirjeen kanssa neljässä eri Facebook-ryhmässä tammikuussa 2022 ja vastauksia kerättiin noin kolmen viikon ajan. Lopullinen aineisto koostui 13 vastauksesta. Tutkimuksen kohdejoukkona on 13 luokanopettajaa, jotka ovat ainakin jossain työuransa vaiheessa opettaneet alkuopetuksessa. Opettajat ovat koulutukseltaan kasvatustieteiden maistereita ja heidän työuransa kesto vuosina vaihtelee yhden vuoden ja 40 vuoden välillä. Heidän eri kieli- ja kulttuuritaustaisten oppilaiden opettamisen kokemuksensa vaihtelee myös yhdestä vuodesta 40 vuoteen asti.
Aineiston analyysimenetelmänä on käytetty sisällönanalyysia. Aineiston analyysin vaiheet olivat alkuperäisen datan redusointi, klusterointi ja abstrahointi ja näitä kaikkia vaiheita ohjasivat kaksi tutkimuskysymystäni. Tutkimuksen tulokset on jaettu tutkimuskysymysten mukaisesti teemoihin, jotka ovat eri kieli- ja kulttuuritaustaisten oppilaiden lukemaan opettaminen sekä eri kieli- ja kulttuuritaustaisten oppilaiden lukemaan opetuksen erot ja yhtäläisyydet suhteessa suomea äidinkielenään puhuvien oppilaiden opetukseen.
Luokanopettajat kertoivat opetuksessaan käyttämistään lukemaan opettamisen menetelmistä, harjoituksista ja tehtävistä, oppilaiden motivointikeinoista sekä oppimateriaaleista ja sen eriyttämisestä. Keskeinen tutkimustulos on, että luokanopettajien kokemusten mukaan eri kieli- ja kulttuuritaustaisten oppilaiden lukemaan opettaminen eroaa suhteessa suomea äidinkielenään puhuvien oppilaiden opetukseen. Toisaalta luokanopettajien kokemusten mukaan yhtäläisyyksiä on useita ja ainakin osittain samat lukemaan opettamisen menetelmät, harjoitukset ja tehtävät, motivointikeinot ja oppimateriaalit sopivat myös eri kieli- ja kulttuuritaustaisille oppilaille.
Tutkimus on laadullinen tutkimus ja tutkimuksen lähestymistapa on fenomenologinen, koska siinä tutkitaan kokemuksia. Tutkimusaineisto kerättiin Webropol 3.0 -ohjelmassa tehdyllä kyselylomakkeella, joka sisälsi 11 avointa kysymystä ja yhden monivalintakysymyksen. Kyselylomakkeen verkkolinkki julkaistiin yhdessä saatekirjeen kanssa neljässä eri Facebook-ryhmässä tammikuussa 2022 ja vastauksia kerättiin noin kolmen viikon ajan. Lopullinen aineisto koostui 13 vastauksesta. Tutkimuksen kohdejoukkona on 13 luokanopettajaa, jotka ovat ainakin jossain työuransa vaiheessa opettaneet alkuopetuksessa. Opettajat ovat koulutukseltaan kasvatustieteiden maistereita ja heidän työuransa kesto vuosina vaihtelee yhden vuoden ja 40 vuoden välillä. Heidän eri kieli- ja kulttuuritaustaisten oppilaiden opettamisen kokemuksensa vaihtelee myös yhdestä vuodesta 40 vuoteen asti.
Aineiston analyysimenetelmänä on käytetty sisällönanalyysia. Aineiston analyysin vaiheet olivat alkuperäisen datan redusointi, klusterointi ja abstrahointi ja näitä kaikkia vaiheita ohjasivat kaksi tutkimuskysymystäni. Tutkimuksen tulokset on jaettu tutkimuskysymysten mukaisesti teemoihin, jotka ovat eri kieli- ja kulttuuritaustaisten oppilaiden lukemaan opettaminen sekä eri kieli- ja kulttuuritaustaisten oppilaiden lukemaan opetuksen erot ja yhtäläisyydet suhteessa suomea äidinkielenään puhuvien oppilaiden opetukseen.
Luokanopettajat kertoivat opetuksessaan käyttämistään lukemaan opettamisen menetelmistä, harjoituksista ja tehtävistä, oppilaiden motivointikeinoista sekä oppimateriaaleista ja sen eriyttämisestä. Keskeinen tutkimustulos on, että luokanopettajien kokemusten mukaan eri kieli- ja kulttuuritaustaisten oppilaiden lukemaan opettaminen eroaa suhteessa suomea äidinkielenään puhuvien oppilaiden opetukseen. Toisaalta luokanopettajien kokemusten mukaan yhtäläisyyksiä on useita ja ainakin osittain samat lukemaan opettamisen menetelmät, harjoitukset ja tehtävät, motivointikeinot ja oppimateriaalit sopivat myös eri kieli- ja kulttuuritaustaisille oppilaille.
Kokoelmat
- Avoin saatavuus [32026]