JultikaUniversity of Oulu repository

Tiivistelmä

Teknologian kehittymisen myötä internet on tullut olennaiseksi osaksi arkipäivää. Myös lasten jatkuva internetin käyttö on mahdollistunut. Lapset käyttävät yleensä internetiä videoiden katseluun, pelaamiseen ja sosiaaliseen mediaan. Lapset mukautuvat taitavasti uuteen teknologiaan, mutta internetin uhkien kanssa toimiminen ei kehity automaattisesti. Tämä on lisännyt aikuisissa huolta lasten kyvystä toimia internetissä. Lasten siirtyessä muun maailman mukana verkkoympäristöihin, tarvitsevat he siihen myös kasvatusta. Erityisesti turvalliseen internetin käyttöön tähtäävä kasvatus on noussut keskiöön. Verkkoturvallisuuskasvatus määritellään tässä tutkielmassa kaikeksi kasvatukseksi, jota lapsi on saanut turvalliseen internetin käyttöön. Verkkoturvallisuuskasvatusta tarjotaan lapsille kotona ja kouluissa. Molemmat ympäristöt nähdään keskeisinä toimijoina lasten kasvatuksessa. Kasvatus painottuu kotiympäristöön, vaikka turvallisen internetin käytön opettaminen on myös koulun tehtävä. Koti ja koulu voivat vaikuttaa lasten turvalliseen internetin käyttöön keskusteluiden kautta toteutettavan aktiivisen vaikuttamisen kautta. Lisäksi turvalliseen internetin käyttöön voidaan vaikuttaa sääntöjen ja rajoitusten kautta toteutettavalla rajoittavalla vaikuttamisella sekä internetin yhteisen käytön kautta.

Tämän tutkielman tavoitteena on selvittää, millaiseksi 5.-luokkalaiset lapset itse kokevat saamansa kasvatuksen turvalliseen internetin käyttöön. Tutkielma selvittää lasten kokemuksia kasvatuksen mielekkyydestä ja kasvatustapojen toimivuudesta. Lisäksi tutkielmassa tarkastellaan, millaisia asioita lapsille on opetettu turvalliseen internetin käyttöön liittyen. Empiirinen aineisto kerättiin haastattelemalla. Haastatteluihin osallistui yhteensä yhdeksän viidesluokkalaista oppilasta. Haastattelut järjestettiin reilun viikon aikana heidän omalla koulullaan. Kerätty aineisto analysoitiin laadullisilla menetelmillä. Analyysi toteutettiin fenomenologisilla menetelmillä aineistolähtöisesti, joiden avulla aineistosta tehtiin päätelmiä.

Tutkimukseen osallistuneet vastaajat olivat tyytyväisiä saamaansa kasvatukseen. Vastaajat raportoivat, että kasvatusta toteutetaan pääasiassa keskusteluiden kautta. Kasvatuksen toteuttajana toimivat tavallisesti vanhemmat ja koulu. Lisäksi vastaajat olivat saaneet kasvatusta ja opetusta muilta perheenjäseniltä ja kavereilta. Kasvatussisältönä toimivat erilaiset toimintaohjeet, joita vastaajille oli opetettu turvallisesta internetin käytöstä sekä erilaisten toimintojen näyttäminen. Vastaajille oli myös opetettu mahdollisista internetin vaaroista. Vastaajia oli opetettu kertomaan aikuiselle kohtaamastaan vaarasta. Osalle vastaajista oli myös opetettu tarkempia toimintaohjeita. Vastausten perusteella vastaajilla ei kuitenkaan ole kovin konkreettisia käsityksiä siitä, miksi jotkin asiat voivat olla vaarallisia. Tulokset tukivat aikaisempaa tutkimusta kasvatuksen antajista ja toteutustavoista. Lisäksi tulokset avasivat uusia mahdollisuuksia tutkia lasten käsityksiä heille opetettujen asioiden konkretiasta.