JultikaUniversity of Oulu repository

Tiivistelmä

Kandidaatin tutkielmani käsittelee talouskasvun ja terveyden välistä yhteyttä. Talouskasvun ja terveyden välistä yhteyttä on syytä tarkastella ajankohtaisista syistä; koronapandemia on väistämättä vaikuttanut sekä kansantalouteen että -terveyteen. Aihe on merkityksellinen niin yksilöllisestä, yhteisöllisestä, yhteiskunnallisesta kuin globaalistakin näkökulmasta. Terveyttä ja taloutta koskevaa päätöksentekoa pitäisikin käsitellä samoissa yhteyksissä, jotta talouskasvu ei tapahtuisi ihmisten terveyden ja hyvinvoinnin kustannuksella. Tutkielman tavoitteena onkin taloudellisen näkökulman lisäksi korostaa inhimillisen näkökulman merkitystä.

Tutkimuskysymys: Millainen yhteys talouskasvulla ja terveydellä on?

Tutkielmani vastaa siihen, millä tavalla talouskasvu vaikuttaa terveyteen. Ruhm (2009) toteaa, että on tärkeää olla tekemättä oletuksia siitä, että talouden taantuma automaattisesti heijastuisi terveyteen negatiivisesti tai päinvastoin, että talouskasvun terveysvaikutukset ovat automaattisesti positiivisia. Hänen yllättävä johtopäätöksensä asian suhteen onkin se, että keskimäärin talouden heikentyminen heijastuu fyysisen terveyden kohentumisena ja talouden tilanteen paraneminen puolestaan heikompana fyysisenä terveytenä.

Valitsemaani aihetta voidaan tarkastella myös tutkimuskysymyksen kannalta vastakkaisesta näkökulmasta eli siitä, miten esimerkiksi laskusuhdanteet tai taantumat vaikuttavat terveyteen. Vaihtoehtoisesti voidaan myös etsiä vastauksia sille, onko taloudellisten kriisien aikaan poikkeavuuksia kansanterveydessä verrattuna talouden kasvuvaiheeseen. Tutkielmassani keskityn kuitenkin pääasiassa tarkastelemaan juuri talouskasvun vaikutuskanavia terveyteen nähden. Esimerkiksi tällainen vaikutuskanava voi alkaa talouskasvusta, joka parantaa tulotasoa ja heijastuu siten muuttuneiden elintapojen kautta terveyteen. Tärkeää onkin huomata, että itsessään talouskasvu ei välittömästi vaikuta terveyteen, vaan muutokset tapahtuvat nimenomaan näiden vaikutuskanavien välityksellä.

Yksi keino etsiä vastausta tutkimuskysymykseen on tarkastella bruttokansantuotteen ja terveyden yhteyttä. BKT, joka kertoo kansantaloudessa tiettynä ajanjaksona tuotettujen hyödykkeiden yhteenlasketun arvon, on talouskasvun mittareista yleisimmin käytetty. Tarkemmin ottaen talouskasvun mittaamisessa käytetään tavallisesti henkeä kohden laskettua BKT:n määrän reaalista muutosta (Hyytinen ja Rouvinen, 2005, s. 18). BKT/asukas -lukua käytetään myös yleisenä hyvinvoinnin mittarina. Talouskasvun ja terveyden yhteyttä voidaan tarkastella myös esimerkiksi kuolleisuuden ja sairastavuuden tilastoja seuraamalla.

Vaikka BKT:n avulla voidaankin kuvata talouden suuntauksia, ei sen avulla kyetä kuitenkaan tekemään aukottomia päätelmiä esimerkiksi kotitalouksien taloudellisesta hyvinvoinnista, saati sitten terveydestä. Taloudellisen hyvinvoinnin analysointiin sopivat paremmin esimerkiksi työttömyyden, reaalitulojen, konkurssien tai rahoituslaitosten luottotappioiden seuraaminen. BKT ei myöskään kerro tuotannon hyödyllisyydestä tai negatiivisista ulkoisvaikutuksista, jotka ovat erittäin merkityksellisiä etenkin pidemmällä aikavälillä (Tilastokeskus, 2022). (Tilastokeskus, 2020.)

Tutkielma jakautuu makro- ja mikrotaloustieteellisiin lukuihin. Luvussa 2 käsitellään talouskasvun ja terveyden yhteyttä makrotaloustieteellisestä näkökulmasta kuolleisuuden, itsemurhien ja työttömyyden kautta. Luku 3 taas on mikrotaloustieteellinen kuvaus talouskasvun ja terveyden yhteydestä. Se pitää sisällään tietoa terveydestä, mielenterveydestä, elintavoista ja alkoholista sekä tulotasosta. Lopuksi yhteenvedossa on tuotu esille tutkielman keskeisimmät asiat, johtopäätökset ja jatkotutkimusehdotukset.