JultikaUniversity of Oulu repository

Tiivistelmä

Tutkielmassani tarkastelin käsityön merkityksiä yksilön, kodin ja yhteiskunnan kannalta Omin käsin -lehdessä vuosina 1958‒1972. Omin käsin -lehti oli suomalainen naisille suunnattu käsityölehti, joka tarjosi lukijoilleen niin lukuartikkeleita kuin ohjeita. Lehti oli niin suomalaisen käsityökulttuurin ylläpitäjä kuin kehittäjä, minkä vuoksi lehti tarjosi oivallisen kentän tarkastella käsityölle annettuja merkityksiä.

Tutkimuksessani tarkastelin laajasti lehden sisältöjä; pääkirjoituksia, artikkeleita, ohjeita ja kuvia. Lehden pitkäaikaisena päätoimittajana toimi vuosina 1945‒1970 Tyyne-Kerttu Virkki (1907‒2000), jonka merkitys lehdelle oli suuri. Vuonna 1971 lehden päätoimittajaksi vaihtui nuoremman sukupolven Raili Mäkinen (s. 1944), jonka vaikutus näkyi lehden uutena ilmeenä. Omin käsin -lehteä lähestyin sisällönanalyysin avulla; havainnoin aineistoa, tiivistin havaintoni ja tein tulkintoja vuoropuhelussa tutkimuskirjallisuuden kanssa. Käytin myös vertailevaa tutkimusotetta löytääkseni muutoksia tutkimaltani ajanjaksolta.

Suomalaisessa yhteiskunnassa 1960-luku oli nopeiden muutosten aikaa; kaupungistuminen, naisten siirtyminen palkkatyöhön, vaurastuminen, kulutuskulttuurin läpimurto, uudet innovaatiot, vapaa-ajan kasvu ja sosiaaliset uudistukset muuttivat perhekäsityksiä, materiaalista maailmaa ja ihmisten olemista. Yhteiskunnalliset muutokset näkyivät myös käsityölle annetuissa merkityksissä. Lopputuloskeskeisyyden sijaan käsityössä alettiin painottaa yhä enemmän tekemisen prosessia, etenkin lasten, vanhusten ja kuntoutujien kohdalla. Lisääntyvä vapaa-aika televisioineen nähtiin myös riskinä joutua huonoille teille etenkin nuorten parissa. Käsityö nähtiin osaksi laadukasta, tervettä ja viihtyisää vapaa-aikaa. Käsityön tekijä nähtiin myös vastuullisena kuluttajana ja osana sukupolvien ketjua ylläpitäessään perinnetekniikoita ja -taitoja. Lisäksi Omin käsin -lehti yhdisti käsin tekemisen osaksi hyvää naiseutta ja äitiyttä. Tämä näkyi lukuisissa käsityöohjeissa etenkin 1960-luvun ensimmäisellä puoliskolla. Myös miesten kohdalla käsityö nähtiin mahdollisuudeksi osoittaa välittämistään perhettä kohtaan.

Kodin kannalta käsityö kytkeytyi osaksi hyvää makua ja persoonallista kotia. Omin käsin -lehdessä esiteltiin laajasti erilaisten kotikulttuurin asiantuntijoiden, kuten muotoilijoiden ja käsityöopettajien koteja ja kesäkoteja. Nämä kotiesittelyt toimivat lukijoille esimerkkeinä hyvästä mausta ja tarjosivat samalla vinkkejä, joita lukijat saattoivat omissa kodeissaan toteuttaa. Omin käsin -lehti antoi myös suoria ohjeita ja neuvoja, kuten värineuvontaa, ohjeita kodintekstiileihin ja säilytysratkaisuja. Käsityötä korostettiin osana hyvää makua, ja lukijoita neuvottiin hyödyntämään kodeissaan uutta, vanhaa ja käsin tehtyä sopivassa suhteessa. Kesäkodit nähtiin luovimpina tiloina ja myös kaupunkilaiset pyrittiin huomioimaan lehdessä. Lisäksi korostettiin, että käsitöiden harrastamisen oli suotavaa näkyä myös koulutettujen kodeissa.