University of Oulu

Kansainvälisen liiketoiminnan verotuksen riskit : BEPS 2.0 ja siirtohinnoittelun näkökulmasta

Saved in:
Author: Leinonen, Niko1
Organizations: 1University of Oulu, Oulu Business School, Department of Management and International Business, Management
Format: ebook
Version: published version
Access: open
Online Access: PDF Full Text (PDF, 1.4 MB)
Pages: 78
Persistent link: http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202205172100
Language: Finnish
Published: Oulu : N. Leinonen, 2022
Publish Date: 2022-05-17
Thesis type: Master's thesis
Tutor: Puhakka, Vesa
Reviewer: Puhakka, Vesa
Sipola, Sakari
Description:

Tiivistelmä

Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, kuinka OECD:n (Organisation for Economic Cooperation and Development) luoma suositus kansainvälisten konsernien aineettoman omaisuuden ja vähimmäisverokannan luomisesta (BEPS 2.0) ja siirtohinnoittelu vaikuttavat konsernin tulevaisuuden riskeihin. Tämä on perusteltua, koska vaikka molemmat näistä toimenpiteistä pyrkivät antamaan verotusoikeuden lainkäyttöalueille, ovat ne tällä hetkellä ristiriidassa ja tilanteessa, jossa molemmat eivät voi nykyisessä laajuudessaan olla olemassa.

Nykyinen verotusoikeus perustuu kiinteään toimipaikkaan, jossa lainkäyttöalueen verotusoikeus syntyy yrityksen läsnäolosta kyseisillä markkinoilla. Nykyisessä maailmantaloudessa yritys kuitenkin pystyy toimimaan ilman läsnäoloa ja usein toimiikin ilman fyysistä läsnäoloa markkinoilla. Tällöin lainkäyttöalueelle ei synny verotusoikeutta ja voitto jää verottamatta tai kohdistetaan alueelle, jossa voiton verotuskanta on alhainen. Siirtohinnoittelu on ollut jo kauan olemassa ja pyrkinyt vastaamaan digitalisaation tuomiin haasteisiin. Siirtohinnoittelu sallii kuitenkin voitonsiirron ja on työläs prosessi yrityksille, joka tuo paljo kustannuksia konsernille.

BEPS 2.0 käyttöönotolla on kaksi tavoitetta. Ensimmäinen on antaa lainkäyttöalueille verotusoikeus siellä myytyihin aineettomiin palveluihin tai tuotteisiin. Tämä kohta poistaisi kiinteän toimipaikan vaatimuksen lainkäyttöalueilta, sekä vastaisi globalisaation ja digitalisaation tuomiin haasteisiin, jossa liiketoiminta voi olla aineetonta. Toinen kohta luo 15 prosentin vähimmäisverokannan kansainvälisille konserneille ja kieltää vähennykset, joilla verokantaan ei välttämättä päästäisi. Nämä verouudistukset ovat suurimpia mitä verotusoikeudessa on nähty 100 vuoteen ja pyrkii vastaamaan nykyisen markkinapaikan tuomiin haasteisiin. Haasteita tulee muodostamaan säännösten nopea implementoiminen osaksi kansallista lainsäädäntöä, valtion lainsäädännön ja verosopimuksien muokkaaminen yhteensopivammiksi.

Pilari I muutokset kansainväliseen verotukseen tulevat luultavasti nostamaan kansainvälisten yritysten verotusta ja muovaa kansainvälistä markkinapaikkaa. Pilari II muutokset koskevat vain suurimpia konserneja, joten muutokset pysyvät mitä luultavammin pieninä. Suomessa olevia konserneja on pieni joukko, joihin toisen pilarin vaikutukset vaikuttavat, joten muutokset tulevat pysymään pieninä myös tältä osin.

see all

Subjects:
Copyright information: © Niko Leinonen, 2022. Except otherwise noted, the reuse of this document is authorised under a Creative Commons Attribution 4.0 International (CC-BY 4.0) licence (https://creativecommons.org/licenses/by/4.0/). This means that reuse is allowed provided appropriate credit is given and any changes are indicated. For any use or reproduction of elements that are not owned by the author(s), permission may need to be directly from the respective right holders.
  https://creativecommons.org/licenses/by/4.0/