JultikaUniversity of Oulu repository

Tiivistelmä

Tämän pro gradu -tutkielman tavoitteena oli tutkia sitä, millaisen kuvan Kyläkirjaston Kuvalehti loi Afrikan mantereella asuneista ihmisistä. Tähän joukkoon kuuluivat myös buurit, jotka olivat alun perin Hollannin Itä-Intian kauppakomppanian avulla Afrikan eteläiseen kärkeen 1600-luvulla asettuneita hollantilaisia. Sen lisäksi, että tutkin sitä mitä afrikkalaisista ihmisistä kirjoitettiin, tutkin myös Kyläkirjaston Kuvalehden artikkelien esittelemiä eroja tummaihoisten afrikkalaisten ja ”kabyylien” sekä buurien elämissä. Tutkielman tavoitteena oli myös tutkia sitä, kuinka Kyläkirjaston Kuvalehdessä julkaistut kirjoitukset liittyivät 1800-luvun lopun yleiseen eurooppalaiseen aatemaailmaan.

Tutkielman lähdemateriaalina toimi Kyläkirjaston Kuvalehti, 1800-luvun loppupuoliskolla perustettu suomenkielinen kuvalehti. Lähdeaineistooni kuuluivat kaikki vuosina 1878–1900 julkaistut Kyläkirjaston Kuvalehden artikkelit, joiden pääasiallinen aihe liittyi Afrikkaan tai afrikkalaisiin. Aineistoon kuuluivat Kyläkirjaston Kuvalehden A-sarjan sekä B-sarjan artikkelit. Tutkielmaa tehdessäni sovelsin historiallista lähdekritiikkiä löytääkseni vastauksia kysymyksiin, kuten miksi afrikkalaisista kirjoitettiin juuri kyseiseen tyyliin, kuka artikkeleita kirjoitti sekä mitä artikkeleilla haluttiin saada aikaan.

Tutkielmani tuloksista selvisi se, että buureihin suhtauduttiin hyvin eri tavalla, kuin muihin Afrikan mantereella asuneisiin ihmisiin. Buureja käsittelevissä artikkeleissa korostettiin heidän eurooppalaisia juuriansa sekä kristittyä taustaansa. Buurit nähtiin myös suomalaisten veljeskansana, joiden 1800- ja 1900-luvun taitteen tilanteet olivat samankaltaiset. Tummaihoisia afrikkalaisia sekä ”kabyyleja” käsittelevät artikkelit tukivat sellaista kuvaa mitä sekä suomalaisessa lehdistössä, että yleisessä eurooppalaisessa lehdistössä heistä luotiin. Negatiivisesti leimaavat termit kuten ”raaka” ja ”julma” olivat yleisiä näistä ihmisistä kirjoitettaessa. Kyläkirjaston Kuvalehti tuki artikkeliensa avulla siirtomaavallan oikeuttamista ja stereotypioita afrikkalaisista ihmisistä.

Tutkielmani tulokset tukivat myös muun suomalaisen lehdistön luomaa mielikuvaa buureista. Etenkin Markus Roth ja Anja Isonikkilä ovat omissa pro gradu -tutkielmissaan esittäneet suomalaisessa lehdistössä 1800-luvun lopulla vallinnutta buurimielisyyttä. Kyläkirjaston Kuvalehden artikkelit tukivat myös Afrikan ”raakaa” mainetta, joka oli tietoisesti rakennettu suhtautumistapa Afrikkaa kohtaan. Tutkielmani tulosten pohjalta on mahdollista todeta, että Kyläkirjaston Kuvalehti loi tietoisesti tietynlaista kuvaa Afrikan mantereella asuneista ihmisistä.