Konsensuskonferenssi Suomessa : diskurssianalyysi
Ural, Veli-Matti (2022-05-18)
Ural, Veli-Matti
V.-M. Ural
18.05.2022
© 2022 Veli-Matti Ural. Ellei toisin mainita, uudelleenkäyttö on sallittu Creative Commons Attribution 4.0 International (CC-BY 4.0) -lisenssillä (https://creativecommons.org/licenses/by/4.0/). Uudelleenkäyttö on sallittua edellyttäen, että lähde mainitaan asianmukaisesti ja mahdolliset muutokset merkitään. Sellaisten osien käyttö tai jäljentäminen, jotka eivät ole tekijän tai tekijöiden omaisuutta, saattaa edellyttää lupaa suoraan asianomaisilta oikeudenhaltijoilta.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202205182198
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202205182198
Tiivistelmä
Tässä pro gradu -tutkielmassa tutkitaan suomenkielisissä julkisissa kantaaottavissa teksteissä esitettyjä näkemyksiä konsensuskonferenssin käytöstä, tavoitteista ja hyödyllisyydestä. Tutkielman aihe on alun perin Tanskassa 1980-luvulla kehitetty keskustelevan demokratian menetelmä, jota kutsutaan suomeksi konsensuskonferenssiksi tai konsensuskokoukseksi. Konsensuskonferenssi on asiantuntijoita ja niin sanottuja tavallisia kansalaisia yhdistävä tapahtuma, jossa osallistujat keskustelevat jostain etukäteen sovitusta ajankohtaisesta aiheesta. Konsensuskonferenssin tavoitteena on tuottaa politiikkasuosituksia ja vaikuttaa päätöksentekoon. Konsensuskonferenssien ja muiden keskustelevan demokratian menetelmien tarkoitus on luoda demokraattista keskustelua, jossa kaikki marginalisoidutkin yhteisöt ja ryhmät saavat äänensä kuuluviin. Keskusteleva demokratia pyrkii korjaamaan perinteisen edustuksellisen demokratian epäkohtia. Edustuksellinen demokratia on 2000 -luvulla nähty riittämättömänä
Tutkielmassa analysoidaan Suomessa 1980 -luvulta lähtien käytyä konsensuskonferenssia käsittelevää julkista diskurssia. Tutkielman aineisto sisältää lääketieteellisiä julkaisuja sekä yhteiskuntatieteellisiä tekstejä. Tutkielman mukaan julkisuudessa esitetyistä näkemyksistä voidaan erottaa neljä diskurssia, jotka käsittelevät konsensuskonferenssien demokraattisuutta ja käytännöllisiä hyötyjä sekä konsensuskonferenssien järjestämiseen vaadittua työtä ja näkemyksiä siitä, mitä konsensuksella tarkoitetaan. Tutkielman mukaan keskustelusta puuttuu lähes kokonaan kriittinen suhtautuminen konsensuskonferensseja kohtaan. Tämä voidaan nähdä menetelmän tulevaisuuden kannalta huolestuttavana asiana. Menetelmän kehittyminen ilman kriittistä näkökulmaa voi johtaa näennäiseen demokraattiseen keskusteluun, jolloin menetelmän alkuperäiset ihanteet inkluusiosta ja osallistavuudesta ovat vaarassa kadota.
Tutkielmassa analysoidaan Suomessa 1980 -luvulta lähtien käytyä konsensuskonferenssia käsittelevää julkista diskurssia. Tutkielman aineisto sisältää lääketieteellisiä julkaisuja sekä yhteiskuntatieteellisiä tekstejä. Tutkielman mukaan julkisuudessa esitetyistä näkemyksistä voidaan erottaa neljä diskurssia, jotka käsittelevät konsensuskonferenssien demokraattisuutta ja käytännöllisiä hyötyjä sekä konsensuskonferenssien järjestämiseen vaadittua työtä ja näkemyksiä siitä, mitä konsensuksella tarkoitetaan. Tutkielman mukaan keskustelusta puuttuu lähes kokonaan kriittinen suhtautuminen konsensuskonferensseja kohtaan. Tämä voidaan nähdä menetelmän tulevaisuuden kannalta huolestuttavana asiana. Menetelmän kehittyminen ilman kriittistä näkökulmaa voi johtaa näennäiseen demokraattiseen keskusteluun, jolloin menetelmän alkuperäiset ihanteet inkluusiosta ja osallistavuudesta ovat vaarassa kadota.
Kokoelmat
- Avoin saatavuus [31941]