JultikaUniversity of Oulu repository

Tiivistelmä

Tämän pro gradu -tutkielman tarkoituksena on tarkastella suomalaisten kristittyjen rukouksen käyttöä tiedonlähteenä. Tarkastelun kohteena on erityisesti, minkälaisia rukousaiheita suomalaiset kristityt esittävät rukouksissaan, minkälaisiin ongelmiin he hakevat apua rukouksen kautta ja minkälaisia rukousvastauksia tai tuntemuksia he kokevat saavansa rukouksen kautta. Tutkimuksessa kartoitetaan myös muita tiedonlähteitä, joita suomalaiset kristityt hyödyntävät uskonnollisessa tiedonhankinnassa, ja selvitetään, minkälaista roolia rukous esittää tässä tiedonhankinnassa.

Tutkimus edustaa yksilön kokemusmaailmaa tarkastelevaa fenomenologis-hermeneuttista tutkimusperinnettä ja sen teoreettisena viitekehyksenä toimivat aiempien uskonnollista tiedonhankintaa koskevien tutkimusten lisäksi Savolaisen (1993) arkielämän tiedonhankinnan malli. Aiemmasta uskonnollisen tiedonhankinnan tutkimuksesta tärkeimmäksi tutkimuksen johtoajatukseksi nousee Michelsin (2013) ajatus rukouksesta tiedonlähteenä.

Tutkimus toteutettiin verkkokyselynä 21.4.-31.5.2021 välisenä aikana. Kyselyyn tuli määräaikaan mennessä 199 vastausta. Kyselyn vastauksista ilmeni, että rukous on kiinteä osa suomalaisten kristittyjen jokapäiväistä arkielämää. Rukous liittyy sekä toistuviin jokapäiväisiin rutiineihin että elämässä vastaan tuleviin ei-rutiininomaisiin ongelmatilanteisiin. Rukouksen kautta pyritään kokonaisvaltaiseen elämänhallintaan sekä kognitiivisesti että affektiivisesti: Jumalalta pyydetään ymmärrystä ja viisautta päätöksentekoon sekä mielenrauhaa. Myös muiden ihmisten puolesta kannetut esirukoukset ovat tärkeä rukousaihe suomalaisille kristityille. Kyselyn vastauksista korostuu Jumalan tahdon ensisijaisuus yksilön omaan tahtoon nähden: rukoilijan saama rukousvastaus ei välttämättä ole sellainen, mitä hän on odottanut, mutta tietoisuus Jumalan suomasta huolenpidosta ja turvasta tuo kuitenkin hänelle tunteen siitä, että kaikki järjestyy parhain päin. Rukous on Raamatun ohella tärkeimpiä tiedonlähteitä suomalaisille kristityille ja rukouksen avulla arvioidaan sekä Raamatusta että muista tiedonlähteistä saatua informaatiota.

Tämä kyselytutkimus tarjoaa yleiskatsauksen suomalaisten kristittyjen rukoukseen tiedonhankinnan kontekstissa, mutta aiheen käsittelyä voisi syventää esimerkiksi henkilökohtaisemmilla haastattelumuodoilla, kuten puolistrukturoiduilla haastatteluilla tai syvähaastatteluilla. Syväluotaavammalla haastattelumetodilla voitaisiin pureutua tarkemmin esimerkiksi eri kirkkokuntien ja suuntausten jäsenten rukouskäytäntöihin tiedonhankinnan kontekstissa. Myös rukoukseen motivoivat tuntemukset tai tilanteet voisivat tarjota jatkotutkimuksen aihetta suomalaisten kristittyjen uskonnollisesta tiedonhankinnasta saadun kuvan syventämiseksi.