JultikaUniversity of Oulu repository

Tiivistelmä

Pikkukeskoseksi määritellään keskonen, joka on syntynyt alle 1500 gramman painoisena tai ennen raskausviikkoa 32. Varhainen syntymä, poikkeuksellisen pieni syntymäpaino tai näistä molemmat lisäävät riskejä keskosen myöhemmälle kehitykselle. Pikkukeskosilla on erityisesti varhaisista syntymäviikoista johtuen todettu olevan suurentunut riski sekä kognitiivisille hankaluuksille, oppimisvaikeuksille että kielellisille ongelmille. Jokaisen keskosen yksilöllinen riski sekä kognitiivisille että kielenkehityksen haasteille ja siten tuen tarve tulisi tunnistaa mahdollisimman varhain.

Tässä kandidaatintutkielmassa käsitellään pikkukeskosen varhaisen kielenkehityksen haasteiden tunnistamista jo varhaisessa vaiheessa sekä varhaisen kielenkehityksen ennustavuutta keskosen myöhemmälle kehitykselle. Tutkielmassa tarkastellaan myös, miten lapsen läheiset voivat tukea keskosen varhaista kielenkehitystä sekä keskoshoidon ja seurannan aikana että kotiutumisen jälkeen.

Tutkielma perustuu kahdeksaan tieteelliseen artikkeliin, jotka on julkaistu vuosina 2009– 2021. Artikkeleista viisi käsitteli pikkukeskosen varhaista kielenkehitystä ja sitä, miten varhainen kielenkehitys näkyy keskosen myöhemmässä kehityksessä joko kahden tai viiden vuoden iässä. Kolme artikkeleista käsitteli läheisten merkitystä keskosen varhaisen kielenkehityksen tukemiselle.

Mikäli lapsella on heikko kielitaito kahden vuoden iässä, on todennäköistä, että kielitaito on heikkoa myös viiden vuoden iässä. Keskosilla havaittiin myös verrokkeja enemmän heikkoa kielitaitoa ja verrokkeja heikompaa kognitiivisen kehityksen kokonaistasoa kahden ja viiden vuoden iässä. Ymmärrettyjen sanojen määrä vuoden iässä korreloi positiivisesti kognitiiviseen kehitykseen kaksivuotiaana. Keskosen kehityksen haasteita on siis mahdollista tunnistaa varhaista ymmärrettyä ja ilmaistua sanastoa tarkastelemalla.

Hyvin ennenaikaisesti syntynyt lapsi viettää elämänsä ensimmäiset viikot ja kuukaudet usein keskoskaapissa vastasyntyneiden tehohoidossa, jossa ääniympäristö poikkeaa merkittävästi kohdun äänimaailmasta. Lapsen läheisillä on iso merkitys keskosen kehitykselle merkittävän äänimaailman tarjoamisessa. Vanhempien puhe, hyräily, laulu ja musiikki ovat merkittäviä tekijöitä keskosen kielellisen ja kognitiivisen kehityksen tukemisessa. Vanhempia tulee tiedottaa ja rohkaista käyttämään ääntään keskosen seurassa, riippumatta keskosen hoidon tilasta.