JultikaUniversity of Oulu repository

Tiivistelmä

Kirjasto sijoittuu Tuiraan, Oulun kaupunginosaan, jota erottaa keskustasta Oulujoen suistoalue saarineen. Alue on arkkitehtuuriltaan hyvin monipuolinen, ja eri vuosikymmeniltä olevat rakennukset muodostavat mielenkiintoisia historiallisia kerrostumia. Tavoitteenani oli suunnitella kaupunginosalle oma kirjasto, joka kutsuisi luokseen kaiken ikäiset asukkaat ja avaisi helposti saavutettavan oven kulttuurin pariin jokaiselle alueen asukkaalle.

Kirjasto on instituutiona hyvin vanha, ja sen merkityksiä julkisena toimijana pohdin paljon kirjaston suunnittelutavoitteita asettaessani. Perinteisen kirjaston tärkeimpänä tehtävänä on ollut tarjota tietoa, sivistystä ja kulttuuria. Kirjastossa mielestäni hienointa on tasa-arvon periaate: tieto kuuluu kaikille ja sen on oltava kaikkien saatavilla. Tänä päivänä tiedon ja kirjallisuuden sähköistymisen myötä konkreettisten kirjojen merkitys on vähentynyt, ja kirjaston painotukset ovat kehittyneet sen mukaisesti. Nykyaikaisen kirjaston tärkeimpiä tehtäviä on mielestäni toimia tasa-arvoisena kohtaamispaikkana, tarjota tiloja kaiken ikäisille opiskeluun. lukemiseen, kulttuuri- ja taidekokemuksiin sekä tietysti edelleen mahdollisuuden lainata konkreettisia kirjoja ja muita aineistoja.

Kirjasto sijoittuu Merikosken voimalaitoksen kupeeseen jyrkälle rantatörmälle. Paikalla sijaitsee tällä hetkellä puisto, jonka läpi kulkee Itä- ja Länsi-Tuiran välinen pyöräilyreitti.

Päädyin luonnostelussani yksinkertaisen suorakulmaiseen, matalaan massaan, jonka lasiset ulkoseinät ovat keveitä ja läpinäkyviä, jolloin kantavat rakenteet nousevat esiin. Matala, paviljonkimainen rakennus näyttäytyy tulijalle kutsuvana ja helposti lähestyttävänä. Rajapinta sisä- ja ulkotilan välillä hämärtyy, ja rakennusta ympäröivä puisto tulee vahvasti osaksi tilakokemusta. Umpinaiset tilat keskellä muodostavat rakennukselle ytimen, jonka seinät toimivat sekä kantavana rakenteena, että sulkevat sisäänsä suljetummat aputilat.

Voimakkaana aiheena arkkitehtuurissa ovat poikkileikkaukseltaan litteät ja leveät teräspilarit, jotka kannattelevat puiston siimeksestä yli rantatörmän ulottuvaa rakennusmassaa. Pilarit muodostavat vertikaalin linjaston, jonka muotokieli saa vaikutteita Merikosken voimalaitoksen pystyaukotuksesta.

Pilareihin yhdistyy kantavan rakenteen lisäksi myös toiminnallinen tehtävä, sillä kirjaston sisällä pilareiden varaan tukeutuvat teräksiset kirjahyllyt. Idean taustalla on pohdintaa siitä, miten paljon kirjahyllyjen sijoittelu ja muotoilu määrittelevä kirjastosalin luonnetta. Kirjahyllyjen rajaamissa käytävän omaisissa tiloissa ja kirjoja haeskelevissa ihmisissä kiteytyy jollain tapaa oleellinen oasta mielikuvastani kirjaston tunnelmassa, vaikka tänä päivänä kirjaston käsite ja tehtävä onkin laajentunut kirjakokoelmasta ja -lainaamosta monitoimikeskuksen tapaiseksi yhteiskäyttötilaksi. Suunnitelmassani kuitenkin juuri kirjahyllyt on nostettu arkkitehtuurin kantavaksi aiheeksi. Ne kantavat kirjojen lisäksi koko kirjastorakennusta ja muodostavat kirjaston kävijälle kiehtovia kulkureittejä ja rajattuja näkymiä. Hyllyjen tasot ovat ohuita teräslevyjä, joiden määrää vähentämällä hyllyistä saadaan matalampia versioita lasten osastolle. Yksinkertaisella varioinnilla rakennetta on hyödynnetty myös naulakoissa ja kirjaston oikealla seinustalla sijaitsevien työskentelypisteiden pöytinä.

Kirjaston pohjaratkaisu on hyvin pelkistetty. Tärkeänä tavoitteena toiminnallisessa suunnittelussa pidin sitä, että kirjastosta löytyisi tiloja sekä eloisaan sosiaaliseen toimintaan ja harrastuksiin, että lisäksi rauhoitettuja tiloja keskittymiseen ja lukemiseen.

Sisäänkäynti kirjastoon tapahtuu luontevasti Koskikadun puolelta. Aulassa sijaitsevat kirjahyllykköön integroidut naulakot sekä lehdet, joita voi selailla aulakahvilan pöydissä. Maantasokerroksen valoisalle ulkokehälle sijoittuvat aulan lisäksi kirjastosalit, verstas ja monitoimitilat. Lapsille on lasten osaston yhteydessä oma monitoimitila, jossa voisi järjestää esimerkiksi lukutuokioita tai askarrella. Lasten osasto ja kahvila pohjoispäädyssä ovat luonteeltaan eläväisempiä tiloja. Aikuisten osasto rauhallisempana tilana on niistä hieman erillään rakennuksen eteläpäädyssä, minne kuljettaessa tunnelma muuttuu pitkien näkymien auetessa kohti Toivoniemeä, keskustaa ja Merikosken siltaa. Istumapaikkoja on sijoitettu sekä valoisille ikkunanvierustoille, että myös hämärämmälle keskialueelle. Umpinaisiin tiloihin sijoittuvat henkilökunnan käytössä olevat tilat, hissi sekä wc-tilat.

Portaita ja hissillä pääsee alemmassa kerroksessa sijaitsevaan rauhalliseen lukusaliin. Tilassa on keskittymistä vaativaan työskentelyyn pöytiä sekä riipputuoleja, joihin voi uppoutua lukemaan. Tässä kerroksessa sijaitsevat myös loput tekniset tilat. Suurista ikkunoista lukusaliin epäsuorasti pääsevä valo on pehmeää ja rauhallista.