JultikaUniversity of Oulu repository

Tiivistelmä

Ympäristö on läpi historian toiminut erilaisten konfliktien alustana. Sitä on hyödynnetty, myrkytetty, käytetty turvapaikkana ja tuhottu tahallisesti konfliktien luonteesta riippuen. Sodan ja ympäristön pitkä suhde jatkuu myös tänä päivänä maapallolla käytyjen lukuisten sotien myötä. Tämä tutkielma keskittyy tutkimaan sodankäynnin, sotilaskoulutuksen ja armeijan muun toiminnan tuottamia ympäristövaikutuksia sekä niiden aiheuttajia.

Tämä tutkielma on kirjallisuuskatsaus, jossa käsitellään esimerkiksi saasteiden, metalli- ja räjähdysainepäästöjen, melun, maaperään aiheutuvien fyysisten vaikutusten, vesistövaikutusten sekä eläimiin ja biodiversiteettiin kohdistuvien vaikutusten laajuutta ja vaikutusmekanismeja. Tutkielmassa perehdytään myös lyhyesti ympäristönsuojeluun konfliktitilanteissa ja rauhan aikana sekä tutkimuksen tulevaisuuteen aiheen kontekstista käsin. Sotien ympäristövaikutukset eivät jakaudu tasan kaikkien maiden kesken, vaan pahimmat ympäristötuhot koskettavat erityisesti kehitysmaita. Sotien taustalla olevat syyt juontuvat usein esimerkiksi alueellisiin jännitteisiin, taloudellisen hyödyn tavoittelemiseen sekä ilmastonmuutoksen aiheuttamaan resurssien niukkuuteen. Myös rauhan aikaisesta sotilaallisesta toiminnasta syntyy omat, yleensä konfliktiaikaa lievemmät ympäristövaikutuksensa, sillä sotilaallisten joukkojen on toimintavalmiutensa ylläpitämiseksi harjoiteltava toimintaa mahdollisimman autenttisin keinoin todenmukaisessa ympäristössä.

Tutkielmani perusteella voidaan olettaa, että sotilaallinen toiminta ja aktiiviset konfliktit aiheuttavat pääasiassa hyvin kielteisiä vaikutuksia ekosysteemien toimintaan ja rakenteisiin sekä muilla tavoin toiminnan alustana toimivaan ympäristöön. Elinympäristön muutokset, ympäristön saastuminen ja häiriöt vaikuttavat osaltaan populaatioihin ja biologisen monimuotoisuuden häviämiseen. Tietyissä olosuhteissa sotilaallinen toiminta saattaa kuitenkin olla ympäristön kannalta myös hyödyllistä. Tämä osoittautuu todeksi esimerkiksi tapauksissa, joissa konfliktitilanteen vuoksi syntynyt suojavyöhyke on johtanut populaatioiden elpymiseen ja lisääntymiseen lajin yksilömäärissä. Erilaisia sopimuksia ympäristön suojelemiseksi on olemassa paljon, mutta ne eivät aina sovellu käytettäväksi suoraan konfliktitilanteissa ja niiden asettamat rajoitukset eivät välttämättä ole selkeitä. Sotilaallisen toimijan näkökulmasta melkein kaikki ympäristöä vahingoittava toiminta voidaan oikeuttaa tarpeeksi hyväksyttävin perustein.