JultikaUniversity of Oulu repository

Tiivistelmä

Ydinvoima on tehokas ja energiavarma sähköntuotantomuoto, joka polarisoi hyvin vahvasti mielipiteitä. Kaikella energiantuotannolla on kuitenkin vaikutuksia ympäröivään luontoon, niin ydinvoimallakin. Ydinvoima perustuu raskaiden atomiytimien halkeamis- eli fissioreaktioon, jossa vapautuu merkittäviä määriä sidosenergiaa. Tätä energiaa saadaan muun muassa höyrystetyn veden avulla muutettua ydinvoimalan generaattorissa sähköksi. Ydinvoimalan rakentaminen on pitkän aikavälin prosessi, joka vaatii suuria päätöksiä ja investointeja. Lisäksi polttoaineen, eli yleensä uraanin, hankinta ja jalostus ovat merkittävässä asemassa arvioitaessa ydinvoimalan kannattavuutta.

Biodiversiteetin kannalta ennakolta merkittävin riski liittyy jäähdytysvesiin. Vesistöstä otetut jäähdytysvedet lämpenevät ydinvoimalan lauhduttimessa, jonka jälkeen ne lasketaan takaisin luontoon. Jäähdytysvedet nostavat vesistöjen lämpötiloja, millä voi olla paikallisesti dramaattisia vaikutuksia ekosysteemiin. Monien levien ja planktonien tuottavuus ja lisääntymismenestys saattavat häiriintyä lämpötilan nousun takia. Tämän lisäksi useiden vesilajien aineenvaihdunta lisääntyy ja sitä kautta ravinnontarve kasvaa. Tällaiset häiriöt ekosysteemeissä voivat pahimmillaan aiheuttaa joidenkin lajien katoamisen alueelta. Häviämisen myötä biodiversiteetti köyhtyy ja ekosysteemin dynamiikka järkkyy.

Jäähdytysvesien lisäksi ongelmakohdaksi on nostettu kasvihuonekaasupäästöt. Ydinvoimalaitoksen sähköntuotantovaiheessa nämä päästöt ovat hyvin vähäisiä, mutta laitosta rakentaessa, polttoainetta hankkiessa ja ydinjätettä käsiteltäessä syntyy huomattavia määriä kasvihuonekaasupäästöjä. Elinkaariarvioiden haasteena onkin, että päästöt syntyvät suurimmilta osin muualla kuin itse laitosalueella. Ilmastonmuutoksen torjunnassa onkin siis elintärkeää selvittää ydinvoiman ilmastokuormitus. Arvioiden jälkeen on lopulta helpompi päättää, mikä energiantuotantomuoto on tulevaisuudessa kannattavin.