JultikaUniversity of Oulu repository

Tiivistelmä

Makean veden ympäristöt ovat korvaamattomia biodiversiteetin keskittymiä ja ekosysteemipalveluiden tarjoajia. Ne ovat kuitenkin myös erityisen uhattuina ihmistoiminnan aiheuttamien vaikutusten vuoksi. Täten vesiekosysteemien biodiversiteettiin, sen suojeluun ja kunnostukseen kohdistuvalle tutkimukselle on jatkuva tarve. LCBD (Local Contributions to Beta Diversity) on betadiversiteetin mitta, joka kuvaa yksittäisten havaintopisteiden suhteellista osuutta alueen kokonaisbetadiversiteetistä. Sen avulla voidaan paljastaa yhteisökoostumukseltaan poikkeavia kohteita, jotka voivat olla suojelullisesti arvokkaita tai vaihtoehtoisesti kunnostuksen tarpeessa. Tästä syystä on olennaista huomioida paikkoihin kohdistuva ihmisperäinen häiriö. Vesikasveilla on tärkeä rooli vesiekosysteemien ekologisen tilan ylläpitämisessä. Eri vesistötyyppeihin kohdistuva vertaileva tutkimus on tarpeellista, sillä järvi- ja jokikasviyhteisöjen lajikoostumukseen voivat vaikuttaa osittain eri tekijät.

Tutkielmassa tarkasteltiin, kuinka ihmistoiminta, luonnollinen maanpeite ja lajimäärä vaikuttavat järvi- ja jokikasvien LCBD-indeksillä mitattuun ekologiseen ainutlaatuisuuteen Norjassa, Tanskassa ja Suomessa. Lisäksi tulosten perusteella pohdittiin ekologisen ainutlaatuisuuden potentiaalia makean veden ympäristöjen biodiversiteetin suojelussa ja kunnostustoimenpiteiden suuntaamisessa. Tutkimusaineisto sisälsi 25–30 järvi- ja jokikasvien havaintopistettä kultakin alueelta. Selittävät muuttujat koostettiin paikkatietoaineistoista (Corine Land Cover, Global Human Footprint Dataset, Nationally designed areas (CDDA)). Mallinnusmenetelmänä käytettiin yleistettyä lineaarista mallia (Generalized linear model), jolla suoritettiin univariaatti- ja monimuuttujamallinnukset kullekin aineistolle.

Ihmistoiminta vaikutti ekologiseen ainutlaatuisuuteen vain Norjan ja Suomen jokikasveilla. Vaikutussuunta oli Norjassa positiivinen ja Suomessa negatiivinen. Lajimäärän ja ekologisen ainutlaatuisuuden suhde oli pääosin negatiivinen. Monimuuttujamallinnuksessa metsien osuus oli yleisin ekologiseen ainutlaatuisuuteen vaikuttava tekijä. Järvikasvien tulokset jäivät heikoiksi, sillä muuttujat vaikuttivat pääasiassa vain jokikasvien ekologiseen ainutlaatuisuuteen. Taustalla voivat olla erot ekosysteemien fyysisessä kytkeytyneisyydessä tai mittakaavatekijät. Tuloksissa ilmeni huomattavaa alueellista kontekstiriippuvaisuutta, joten ekologista ainutlaatuisuutta ei voida käyttää yleisellä tasolla kuvaamaan kohteen suojeluarvoa tai kunnostustarvetta. Norjan jokikasveilla ekologinen ainutlaatuisuus viittaa todennäköisemmin heikkoon kuntoon, kun taas Suomessa se voi indikoida kohteen suojelullista arvoa. Täten LCBD-indeksiä tarkasteltaessa tulisi kiinnittää huomiota tutkimusalueen piirteisiin sekä tutkittavan kohteen ekologista ainutlaatuisuutta muovaaviin tekijöihin.