JultikaUniversity of Oulu repository

Tiivistelmä

Tämän pro gradu -tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, miten varhaiskasvatuksen opettajat kertovat sukupuolen osana musiikkimateriaalia ja musiikkitoimintaa sekä mitä opettajat kertovat sukupuolisensitiivisyyden edistämisestä ja sen haasteista musiikkitoiminnassa. Näitä näkökulmia on tarpeellista tutkia, sillä musiikki on varhaiskasvatuksessa säännöllisesti toteutuva taidemuoto, eikä musiikkitoimintaa varhaiskasvatuksessa ole juurikaan tutkittu sukupuolisensitiivisyyden näkökulmasta. Varhaiskasvatuksessa lauletaan paljon perinteisiä lastenlauluja, jotka sisältävät stereotyyppisiä sukupuolirooleja. Laulujen sisältämät stereotypiat ylläpitävät osaltaan nais- ja miesvaltaisten alojen eriytymistä, joka nähdään esteenä tasa-arvon toteutumiselle. Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ohjeistavat varhaiskasvatuksen opettajia toteuttamaan työssään sukupuolisensitiivistä kasvatusta. Tasa-arvo ja yhdenvertaisuussuunnitelmat nähdään tärkeinä kiusaamisen ja syrjinnän ennaltaehkäisyssä. Suunnitelmat ovat tulossa velvoittaviksi varhaiskasvatukseen, jonka vuoksi tutkimuksen aihe on ajankohtainen.

Tutkimuksen teoreettisessa viitekehyksessä avataan varhaiskasvatuksen musiikkitoimintaa ja sukupuolen stereotyyppisiä esitystapoja lastenmusiikissa, varhaiskasvatuksen tasa-arvoon liittyvää terminologiaa ja sukupuolisensitiivistä kasvatusta. Teoreettisessa viitekehyksessä avataan myös kasvatuskäytänteitä, arvoja sekä sukupuolittunutta lastenkulttuuria. Tutkimus on aineistolähtöinen ja metodologialtaan kerronnallinen tutkimus. Aineisto on kerätty ryhmäkeskustelumetodia hyödyntäen. Kahteen ryhmäkeskusteluun osallistui yhteensä seitsemän varhaiskasvatuksen opettajaa alkuvuodesta 2021. Tutkimuksen analyysimenetelmänä on narratiivien analyysi, jossa aineiston kertomuksista löytyneitä teemoja kategorisoidaan ja analysoidaan.

Tutkimustulosten perusteella varhaiskasvatuksen opettajien kertomuksia yhdistää binäärinen, kaksinapainen näkemys tytöistä ja pojista. Sukupuolten moninaisuudesta ei juurikaan puhuta. Opettajien kertomuksissa korostuvat miehet musiikin tekijöinä ja laulujen päähenkilöinä sekä maskuliinisuus hyväksyttynä ominaisuutena. Sukupuolisensitiivisyys nähdään uutena asiana varhaiskasvatuksessa. Sukupuolisensitiivisyyden edistämiseksi musiikkitoiminnassa kerrotaan sukupuolineutraali lähestymistapa, sanojen vaihtaminen, huumori, lasten osallistaminen, keskustelu, arviointi ja koulutukset. Sukupuolisensitiivisyyden edistämisen haasteiksi musiikkitoiminnassa kerrotaan ikä, arvot ja sukupuolittunut lastenkulttuuri. Nuoremmat työntekijät ja lapset nähdään sukupuolisensitiivisyyttä edistävän muutosprosessin kannalta oleellisena.

Tutkimuksen johtopäätöksiä ovat, että sukupuolisensitiivisyys tulisi huomioida varhaiskasvatuksen musiikkitoiminnassa, ja itsereflektion, sukupuolisensitiivisen kasvatuksen sekä ympärillä vaikuttavien sukupuolittuneiden rakenteiden ja käytänteiden huomioinnin kautta voidaan edetä kohti tasa-arvoisempaa ja yhdenvertaisempaa varhaiskasvatuksen musiikkitoimintaa.