JultikaUniversity of Oulu repository

Tiivistelmä

Viimevuosina on esille nostettu useasti lasten välinen kiusaaminen niin varhaiskasvatuksessa, kuin peruskoulussakin. Tässä kandidaatin tutkielmassa tutkin kiusaamista varkaiskasvatuksen kontekstissa. Toteutin tutkimukseni integroivana kirjallisuuskatsauksena, joka mahdollisti monipuolisen katsauksen ajankohtaiseen aiheeseen. Tarkastelen aikaisemman tutkimustiedon pohjalta kiusaamista ja sitä, kuinka se tunnistetaan, miten sitä ennaltaehkäistään ja kuinka siihen puututaan varhaiskasvatuksen toimintaympäristössä. Lisäksi tutkimus tuo esille myös kiusaamisen vaikutukset varhaiskasvatusikäisen lapsen hyvinvoinnille sekä lyhyellä, että pitkällä aikavälillä. Olipa kyseessä sitten kiusaaja, sivustakatsoja tai uhri.

Varhaiskasvatuksessa tapahtuvaa kiusaamista on tutkittu vasta viime vuosikymmenestä alkaen enemmän, sillä lapseen kasvuun ja kehitykseen vaikuttavaa kiusaamista ei ole aiemmin uskottu olevan vielä varhaiskasvatusikäisten lasten keskuudessa. Toisaalta kiusaamisen nähtiin myös olevan lapsille liian subjektiivinen kokemus tutkimuksien valossa. Tuoreimpien tutkimustulosten pohjalta tilanne näyttää kuitenkin varsin toisenlaiselta. Kiusaaminen ja siitä yksilölle aiheutuvat seuraukset ovat merkittäviä jo varhaiskasvatuksesta alkaen. Vaikutukset ovat nähtävissä niin kiusaajassa, kiusattavassa, kuin muissakin lapsissa, jotka ovat todistaneet kiusaamista varhaiskasvatusympäristössään. Tutkimukset osoittavat, että varhaislapsuuden kiusaamiskokemuksilla voi olla vaikutusta vielä vuosien jälkeenkin kiusaamisesta.

Kirjallisuuskatsaus osoitti, että varhaiskasvatuksessa esiintyy kiusaamisesta useita eri muotoja. Tutkimustyössäni olen jakanut kiusaamisen kahteen kategoriaan: piilevä kiusaaminen ja konkreettinen kiusaaminen. Piilevä kiusaaminen on epäsuoraa ja toteutustavaltaan kolmansiin osapuoliin nojautuvaa kiusaamista, kun taas konkreettinen kiusaaminen on suoraa ja usein myös fyysistä toimintaa. Tutkimukset antoivat myös selkeää ja yhdenmukaista tietoa siitä, kuinka vahvasti kiusaaminen varhaiskasvatuksen kontekstissakin vaikuttaa lapsiin negatiivisella tavalla. Tutkimuksista tuli myös esille vastapainoksi monia hyviä tapoja, joilla varhaiskasvattajat voivat varhaiskasvatuksessa puuttua, mutta myös ennaltaehkäistä kiusaamista mahdollisimman tehokkaasti muun muassa läheisyyden-, turvallisuuden tuntemusten- ja draaman keinoin.