University of Oulu

Uudience immersion or audience comprehensibility : a comparison of commercial and noncommercial translations of Game of Thrones

Saved in:
Author: Körkkö, Teemu1
Organizations: 1University of Oulu, Faculty of Humanities, English Philology
Format: ebook
Version: published version
Access: open
Online Access: PDF Full Text (PDF, 1.1 MB)
Pages: 71
Persistent link: http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202206072624
Language: English
Published: Oulu : T. Körkkö, 2022
Publish Date: 2022-06-07
Thesis type: Master's thesis
Tutor: Rauniomaa, Mirka
Reviewer: Rauniomaa, Mirka
Siromaa, Maarit
Description:

Abstract

The thesis compares commercially and noncommercially produced subtitles to examine the differences between them. As the thesis focuses on the translation of a fantasy television series, the examination will highlight how the differences between the translations affect the audience’s immersion and comprehension. The thesis also examines what sorts of issues can arise when translating from English to Finnish. The data consists of subtitles collected from Home Box Office’s streaming service HBO Nordic (which has been since rebranded to HBO Max) and DivX Finland, a website which shares noncommercial subtitles.

The thesis describes noncommercial subtitling’s history (beginning in 1980 with the translation of anime) and moves onto the current landscape of noncommercial translation. The thesis also discusses the different translation taxonomies which have been proposed in academia beginning from Vinay and Darbelnet’s seminal translation taxonomy formed in 1958. The thesis utilizes Pedersen’s (2011) taxonomy which is intended for the translation of audiovisual materials to highlight the different choices that the commercial and noncommercial translators make during the process of translation.

The thesis shows that there are numerous differences in the translation end product created by commercial and noncommercial translators and that the translators favor different methods as well as utilize them in different contexts. The commercial translator favors Free Translation and methods such as Specification, whereas the noncommercial translators use methods such as Calque and Shifted Direct Translation. Both translators utilize the Omission and Retention methods. The thesis also discusses the use of the Official Equivalent method and how choices on how to translate can come from a higher authority.

The examination displays that the commercial translator’s main motivation is to ensure the audience’s comprehension of the target text by using methods that allow them to paraphrase rather than translate the contents directly. This leads to the more audience-friendly (comprehensible) end result. The noncommercial translators focus more on metaphrasing, as in, translating the contents of the original text as similarly as possible. This lessens the audience’s comprehension but maintains the original screenwriters’ vision and thusly also furthers the immersion into the television series. This indicates that the noncommercial translators are devotees of the original materials, and that the main objective of the noncommercial translation is not to make the source text comprehensible to the audience but to maintain the screenwriters’ vision from the source text to the target text.

Yleisön immersio vai yleisön tekstinymmärrys : Game of Thronesin kaupallisten ja epäkaupallisten käännösten vertailu

Tiivistelmä

Tutkielma vertailee kaupallisesti ja epäkaupallisesti tuotettuja tekstityksiä fantasiatelevisiosarjassa Game of Thrones. Tutkielman keskiössä on fantasiatelevisiosarjan kääntäminen, ja tutkielma osoittaa, kuinka kääntäjien tekemät valinnat vaikuttavat yleisön immersioon (engl. immersion) ja tekstinymmärrykseen (engl. comprehension). Lisäksi tutkielma tarkastelee millaisia haasteita kääntäjät kohtaavat kääntäessään englannin kielestä suomen kieleen. Aineisto koostuu tekstityksistä, jotka on kerätty kaupallisesta Home Box Officen suoratoistopalvelu HBO Nordicista (sittemmin HBO Max), ja DivX Finlandista, joka puolestaan on vapaaehtoisvoimin tuotettuja tekstityksiä jakava internetsivusto.

Tutkielma kuvailee aluksi audiovisuaalisen kääntämisen historiaa osoittaen vapaaehtoiskääntämisilmiön olleen olemassa jo 1980-luvulta asti. Tutkielma kuvailee sitten, millaisia kääntämistaksonomioita käännöstieteilijät ovat tunnistaneet, alkaen Vinayn ja Darbelnet’n (1958) taksonomiasta, joka esitteli kääntäjille erilaisia kääntämismetodeja. Tarkemmin tukielmassa esitellään Pedersenin (2011) nimenomaan audiovisuaalisen kääntämisen käsittelyyn kehittämää taksonomiaa, ja sitä sovelletaan analyysissä, jotta kaupallisten ja epäkaupallisten kääntäjien käännösvalintojen erot tulisivat aineistosta parhaiten esiin.

Tutkielma osoittaa kaupallisten ja epäkaupallisten kääntäjien välillä olevan selviä eroja niin käännösmetodien käyttämisessä kuin myös tilanteissa, joissa eri metodeja käytetään. Kaupallinen kääntäjä suosii vapaata kääntämistä, jossa merkitysten välittymiseen käytetään esimerkiksi täydennyksiä ja lisäyksiä (Specification), kun taas epäkaupallinen kääntäjä käyttää tyypillisesti suoran kääntämisen metodeja kuten käännöslainoja ja vain välttämättömät rakenteelliset muutokset sisältäviä käännöksiä (Calque, Shifted Direct Translation). Molemmat kääntäjät jättävät toisinaan lähdetekstin aineksia kääntämättä (Omission) ja sisällyttävät toisinaan lähdekielen aineksia sellaisenaan kohdetekstiin (Retention). Tutkielmassa käsitellään myös niin kutsutun virallisen vastineen (Official Equivalent) käyttöä ja sekä sitä, kuinka käännösratkaisut voivat tulla korkeammalta auktoriteetilta.

Tarkastelu osoittaa, että kaupallisen kääntäjän päämäärä on varmistaa yleisön tekstinymmärrys hyödyntäen metodeja, jotka sallivat kiertoilmaisujen käytön. Kaupallinen kääntäjä ei siis suosi suoraa kääntämistä. Epäkaupallinen kääntäjä taas suosii enemmän suoraa kääntämistä, kääntäen tekstin sanasta sanaan ja pysytellen mahdollisimman lähellä alkuperäistä tekstiä. Tämä vähentää yleisön tekstinymmärrystä, mutta säilyttää alkuperäisen käsikirjoittajan näkemyksen sarjan hahmojen käyttämästä kielestä ja lisää immersiota. Epäkaupallinen kääntäjä osoittaakin näin harrastuinesuutensa ja perehtyneisyytensä fantasiasarjaan: hänen päämääränsä ei ole taata, että mahdollisimman moni katsoja ymmärtää käännetyn tekstin, vaan ylläpitää sarjan käsikirjoittajan näkemys alkutekstistä kohdetekstiin.

see all

Subjects:
Copyright information: © Teemu Körkkö, 2022. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for your own personal use. Commercial use is prohibited.