JultikaUniversity of Oulu repository

Tiivistelmä

Pro gradu -tutkielmassani selvitän saamelaisten lasten, nuorten ja heidän perheidensä psykososiaalisen tuen tarvetta sosiaali- ja terveydenhuollon sekä kasvatusalan ammattilaisten näkökulmasta. Tutkin, miten Suomen nykyinen palvelujärjestelmä vastaa saamelaisten erityisen vaativan tuen tarpeeseen ja millaisille palveluille on tarvetta. Tutkimuksessa pohdin, miten ammattilaisten kulttuurinen kompetenssi vaikuttaa saamelaisen asiakkaan tunnistamiseen ja palvelupolulla ohjautumiseen. Tarkastelen myös sitä, miten ammattilaisen kulttuurinen kompetenssi vaikuttaa luottamuksen muodostumiseen asiakassuhteessa. Lisäksi tutkin sosiaali- ja terveydenhuollon sekä kasvatusalan ammattilaisten ammatillisia tarpeita, jotka liittyvät koulutukseen ja työssä käytettäviin materiaaleihin.

Tutkimuksen pääaineiston muodostaa sosiaali- ja terveydenhuollon sekä kasvatusalan ammattilaisille suunnattu kysely, jolla selvitettiin saamelaisten lasten, nuorten ja perheiden erityisen vaativan tuen tarpeita. Teoreettisen lähtökohdan muodostavat aineistosta selkeimmin esille nousseet kolme keskeistä käsitettä. Ammattilaisen kulttuurinen kompetenssi luo pohjan saamelaisyhteisön sosiaali- ja terveydenhuollon sekä kasvatusalan palveluille. Psykososiaalisen tuen palveluissa luottamuksen muodostumisen edellytyksenä on ammattilaisen riittävä kulttuurinen osaaminen. Kulttuurisen kompetenssin, psykososiaalisen tuen ja luottamuksen käsitteet ovat kietoutuneena toisiinsa.

Saamentutkimuksen sekä sosiaali- ja terveydenhuollon näkökulmien yhdistäminen punoo nämä tieteenalat yhteen, jonka avulla voidaan hakea ratkaisuja saamelaisväestön hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen sekä kielen- ja kulttuurinmukaisten palveluiden vakiinnuttamiseen. Tavoitteena tulee olla tosiasiallisesti yhdenvertainen palvelujärjestelmä, joka tulevaisuudessa mukautuu saamelaisen kielen- ja kulttuurinmukaisesti niin, että saamelaiset lapset, nuoret ja perheet tavoittavat tarvitsemansa palvelut.

Saamelaisväestön psykososiaalisen tuen tarve on yhteydessä saamelaisten ja valtaväestön sekä suomalaisen yhteiskunnan muokkaamaan kokonaisuuteen, jossa historialla on oma osuutensa. Tutkimuksen tulosten mukaan saamelaisille lapsille, nuorille ja perheille tarjotaan usein vain suomenkielistä palvelua ja ammattilaisten kulttuurinen kompetenssi on vähäistä. Siitä aiheutuu moninaisia ongelmia kuten saamelaisen asiakkaan tunnistamisen haasteita ja luottamuksellisen asiakassuhteen muodostumiseen liittyviä pulmia. Tutkimuksessani totean, että jos ammattilaisella on riittävästi kulttuurista kompetenssia, hän tunnistaa saamelaisen asiakkaan, luottamuksellinen suhde mahdollistuu ja asiakas ohjautuu oikea-aikaisesti oikealle hoitopolulle. Ammattilaiset kaipaavat työnsä tueksi saamen kielten opetusta ja kertausta sekä saamenkielisiä materiaaleja.