JultikaUniversity of Oulu repository

Tiivistelmä

Pro gradu -tutkielmassani tarkastelen naissubjektin esityksiä Jean Rhysin romaanissa Good Morning, Midnight (1939). Analysoin, miten modernistiset tyylipiirteet määrittävät päähenkilön kokevan minän esitystä ja romaanin kerrontaa sekä miten nämä piirteet reagoivat sosiaalisiin konteksteihin: moderniteettiin, kapitalistiseen arvonmuodostusjärjestelmään sekä sukupuolittuneeseen valtarakenteeseen. Tutkimuslähtökohtani on moniperspektiivinen, eli sovellan työssäni modernismin tyylipiirteiden analyysia sekä kapitalismikriittistä ja intersektionaalista luentaa. Pyrkimykseni on koota tutkimuskäsitteiden, lähiluvun ja aiemman Rhys-tutkimuksen kautta tietoa teoksen kokevan minän toimijuutta määrittävistä piirteistä. Lisäksi analysoin, millaista kriittistä kartoitusta tämä subjektin esitys tekee sukupuolittuneesta kulutuskulttuurista.

Modernismin tyylipiirteiden määrittelyssä päälähteeni on Stephen Kernin teos The Modernist Novel. A Critical Introduction (2011). Romaanin kapitalismin kontekstia teoksessa analysoin luokan, työn, markkina-arvon, kulutuskulttuurin ja markkinafantasian käsitteiden kautta. Hyödynnän myös löyhänä teoreettisena lähtökohtana Fredric Jamesonin kehittämiä käsitteitä kognitiivisesta kartoittamisesta ja poliittisesta tiedostamattomasta. Tutkielman intersektionaalinen teorianäkökulma pohjautuu muun muassa Leslie McCallin artikkeliin ”The Complexity of Intersectionality”. (2005). Tärkeimpiä keskustelukumppaneita aiemman Rhys-tutkimuksen osalta ovat Carey James Mickalites, Cathleen Maslen ja Alissa Karl.

Analyysissani erittelen romaanin modernistisia piirteitä lähtien heikosta juonesta, subjektiivisuuden painottumisesta aina kerronnan kausaliteetin hajoamiseen sekä toistuviin symbolisesti latautuneisiin aihelmiin ja melankoliseen subjektiin. Tutkielmani etenee modernismin tyylipiirteistä kohti yhteiskunnallisten kontekstien analyysia. Esitän, että moderniteetissa, jossa kokoavat perinteiset arvot ovat hajonneet, minäkertoja kipuilee eri tavoin yrittäessään muodostaa käsitystä itsestään urbaanissa kaupunkitilassa. Tarkennan luentaani osoittamalla, että tämä kokemus kiinnittyy edelleen kapitalismin kontekstiin: työhön, kuluttamiseen sekä yhteiskunnan tavaraistumisen muotoihin. Intersektionaalisen luennan kautta hahmottuu, että myös sukupuoli ja ikä rajoittavat eri tavoin päähenkilön toimijuutta.

Keskeisimpiä johtopäätöksiäni on, että romaani tekee kriittistä kartoituista erilaisista sukupuolittuneista valtarakenteista kulutuskapitalismin sisällä. Päähenkilö pakenee merkityksettömyyden kokemusta ja menneisyyden traumoja kuluttajuuteen, sen ideaaleihin ja rituaaleihin. Tämä näkyy myös teoksen muodossa ja rakenteessa, jotka korostavat toisteisuutta sekä kierteistä liikettä markkinafantasian toivon ja pettymyksen välisessä jännitteessä. Romaani nostaa esiin myös kulutukseen liittyen naiserityisiä teemoja ja kantaa näitä moninaisia sisällön aineksiaan modernistisessa muodossa.