University of Oulu

Somekuplat ja väärän tiedon leviäminen sosiaalisessa mediassa

Saved in:
Author: Kaan, Peetu1
Organizations: 1University of Oulu, Faculty of Information Technology and Electrical Engineering, Information Processing Science
Format: ebook
Version: published version
Access: open
Online Access: PDF Full Text (PDF, 0.4 MB)
Pages: 26
Persistent link: http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202206102706
Language: Finnish
Published: Oulu : P. Kaan, 2022
Publish Date: 2022-06-10
Thesis type: Bachelor's thesis
Description:

Tiivistelmä

Tämä kandidaatin tutkielma käsittelee somekuplia ja väärän tiedon leviämistä sosiaalisessa mediassa, perehtyen kysymyksiin: Miten somekuplat syntyvät? Miten ja miksi väärä tieto leviää sosiaalisessa mediassa? Mitä keinoja väärän tiedon leviämisen estämiseksi on? Tutkielmassa pyritään kirjallisuuskatsauksen avulla ratkaisemaan ongelma, voiko sosiaalisen median käyttäjä itse toiminnallaan vaikuttaa somekuplien syntymiseen ja väärän tiedon leviämiseen. Valitsin aiheen sen ajankohtaisuuden vuoksi — somen kuplautumisesta ja väärän tiedon leviämisestä on puhuttu viime aikoina esimerkiksi erilaisten salaliittoteorioiden ja poliittisen vaikuttamisen yhteydessä.

Sosiaalisen median alustat tarjoavat suoran pääsyn ennennäkemättömään määrään sisältöä. Algoritmien avulla käyttäjille näytetään sisältöä, jonka oletetaan olevan heille olennaisinta. Ajan myötä käyttäjän näkemä sisältö kuitenkin rajoittuu tiettyihin aiheisiin. Puhutaan ns. somekuplasta. Sen sijaan, että sisältö liikkuisi vapaasti ja tasapuolisesti käyttäjiltä toisille, algoritmit jakavat tietoa sen kiinnostavuuden mukaan, joko vahvistaen tai tukahduttaen sitä. Somekupliin liittyvistä kaikukammioista puhutaan, kun samankaltaiset käyttäjät ovat vuorovaikutuksessa keskenään sekä etsivät ja jakavat tietoa, joka vahvistaa entisestään heidän uskomuksiaan. Empiiriset havainnot somekuplista ja kaikukammioista ovat kuitenkin puutteellisia.

Väärän tiedon voima perustuu tunteisiin. Siihen reagoidaan nopeasti joko vihan tai innostuksen vallassa. Tällainen kaksinapainen tunnepolitiikka kiteytyy lopulta käyttäjien väliseen "me vastaan "he" -asetelmaan, jota voidaan käyttää hyväksi esimerkiksi erilaisten poliittisten liikehdintöjen edistämisessä ja käyttäjän identiteetin vahvistamisessa ja sen signaloimisessa. Väärää tietoa vastaan ei voida täten taistella pelkästään medialukutaitoa kasvattamalla, vaan myös poliittinen kuuliaisuus täytyy ottaa huomioon. Myös käyttäjien vastuuta tiedon riippumattomuuden ja asiantuntevuuden arvioinnista tarvitaan yhä enemmän, varsinkin, kun tiedon luotettavuutta varmistavien portinvartijoiden eli mediakentän ammattilaisten ja asiantuntijoiden asema on heikentymässä.

Tämän tutkielman valossa käyttäjä ei voi itse estää somekuplien syntymistä. Algoritmien toiminta on piilotettu käyttäjältä, eikä niiden personointimekanismeja ole tehty julkisiksi. Väärän tiedon leviämiseen käyttäjä voi sen sijaan vaikuttaa: Käyttäjä voi ilmiantaa väärää tietoa, ja pitää huolen siitä, että ei itse reagoi siihen tunteiden vallassa. Medialukutaitoinen käyttäjä osaa myös arvioida tiedon luotettavuutta, ennen kuin jakaa sitä mahdollisesti eteenpäin.

see all

Subjects:
Copyright information: © Peetu Kaan, 2022. Except otherwise noted, the reuse of this document is authorised under a Creative Commons Attribution 4.0 International (CC-BY 4.0) licence (https://creativecommons.org/licenses/by/4.0/). This means that reuse is allowed provided appropriate credit is given and any changes are indicated. For any use or reproduction of elements that are not owned by the author(s), permission may need to be directly from the respective right holders.
  https://creativecommons.org/licenses/by/4.0/