JultikaUniversity of Oulu repository

Tiivistelmä

Tämä kandidaatin tutkielma käsittelee somekuplia ja väärän tiedon leviämistä sosiaalisessa mediassa, perehtyen kysymyksiin: Miten somekuplat syntyvät? Miten ja miksi väärä tieto leviää sosiaalisessa mediassa? Mitä keinoja väärän tiedon leviämisen estämiseksi on? Tutkielmassa pyritään kirjallisuuskatsauksen avulla ratkaisemaan ongelma, voiko sosiaalisen median käyttäjä itse toiminnallaan vaikuttaa somekuplien syntymiseen ja väärän tiedon leviämiseen. Valitsin aiheen sen ajankohtaisuuden vuoksi — somen kuplautumisesta ja väärän tiedon leviämisestä on puhuttu viime aikoina esimerkiksi erilaisten salaliittoteorioiden ja poliittisen vaikuttamisen yhteydessä.

Sosiaalisen median alustat tarjoavat suoran pääsyn ennennäkemättömään määrään sisältöä. Algoritmien avulla käyttäjille näytetään sisältöä, jonka oletetaan olevan heille olennaisinta. Ajan myötä käyttäjän näkemä sisältö kuitenkin rajoittuu tiettyihin aiheisiin. Puhutaan ns. somekuplasta. Sen sijaan, että sisältö liikkuisi vapaasti ja tasapuolisesti käyttäjiltä toisille, algoritmit jakavat tietoa sen kiinnostavuuden mukaan, joko vahvistaen tai tukahduttaen sitä. Somekupliin liittyvistä kaikukammioista puhutaan, kun samankaltaiset käyttäjät ovat vuorovaikutuksessa keskenään sekä etsivät ja jakavat tietoa, joka vahvistaa entisestään heidän uskomuksiaan. Empiiriset havainnot somekuplista ja kaikukammioista ovat kuitenkin puutteellisia.

Väärän tiedon voima perustuu tunteisiin. Siihen reagoidaan nopeasti joko vihan tai innostuksen vallassa. Tällainen kaksinapainen tunnepolitiikka kiteytyy lopulta käyttäjien väliseen "me vastaan "he" -asetelmaan, jota voidaan käyttää hyväksi esimerkiksi erilaisten poliittisten liikehdintöjen edistämisessä ja käyttäjän identiteetin vahvistamisessa ja sen signaloimisessa. Väärää tietoa vastaan ei voida täten taistella pelkästään medialukutaitoa kasvattamalla, vaan myös poliittinen kuuliaisuus täytyy ottaa huomioon. Myös käyttäjien vastuuta tiedon riippumattomuuden ja asiantuntevuuden arvioinnista tarvitaan yhä enemmän, varsinkin, kun tiedon luotettavuutta varmistavien portinvartijoiden eli mediakentän ammattilaisten ja asiantuntijoiden asema on heikentymässä.

Tämän tutkielman valossa käyttäjä ei voi itse estää somekuplien syntymistä. Algoritmien toiminta on piilotettu käyttäjältä, eikä niiden personointimekanismeja ole tehty julkisiksi. Väärän tiedon leviämiseen käyttäjä voi sen sijaan vaikuttaa: Käyttäjä voi ilmiantaa väärää tietoa, ja pitää huolen siitä, että ei itse reagoi siihen tunteiden vallassa. Medialukutaitoinen käyttäjä osaa myös arvioida tiedon luotettavuutta, ennen kuin jakaa sitä mahdollisesti eteenpäin.