Yhdysvaltain näkemykset Kiinan sisällissodasta 1924–1928
Kukkonen, Joona (2022-06-10)
Kukkonen, Joona
J. Kukkonen
10.06.2022
© 2022 Joona Kukkonen. Ellei toisin mainita, uudelleenkäyttö on sallittu Creative Commons Attribution 4.0 International (CC-BY 4.0) -lisenssillä (https://creativecommons.org/licenses/by/4.0/). Uudelleenkäyttö on sallittua edellyttäen, että lähde mainitaan asianmukaisesti ja mahdolliset muutokset merkitään. Sellaisten osien käyttö tai jäljentäminen, jotka eivät ole tekijän tai tekijöiden omaisuutta, saattaa edellyttää lupaa suoraan asianomaisilta oikeudenhaltijoilta.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202206102712
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202206102712
Tiivistelmä
Tutkimukseni aiheena on tarkastella Yhdysvaltain ulkoasiainhallinnon näkemyksiä Kiinan sisäpoliittisesta tilanteesta vuosina 1924–1928. Tavoitteena on selvittää syitä, kuinka Yhdysvaltain politiikka Kiinan suhteen kehittyi näinä vuosina. Miten Yhdysvaltain poliittinen ideologia sopi yhteen sen realismin kanssa, mitä Kiinan kaoottinen tilanne ja Yhdysvaltain omat taloudelliset edut aiheuttivat. Myöskin merkittävänä kysymyksenä on miksi amerikkalaisten toimijoiden näkemykset ulkoasiainhallinnossa olivat juuri tietynlaisia, mitkä olivat toimijoiden taustalla olevat motiivit ja ajatusmaailmat.
Vuosina 1924–1928 Kiinassa elettiin niin kutsutun sotaherrojen kauden viimeisiä vuosia. Viimeinen keisarillinen dynastia oli kaatunut yli kymmenen vuotta sitten ja korvautunut heikolla tasavallalla, jonka hallinnasta erilliset sotilaalliset klikit taistelivat. Yhdysvaltain ulkopolitiikkaa Kiinan suhteen kuvasi ristiriitaisuus. Maailmansotien välisenä aikana Yhdysvallat tukivat vahvasti retorisella tasolla kansojen itsemääräämisoikeutta sekä vapautta. Kiinassa tämä retoriikka kuitenkin törmäsi yhteen taloudellisten etujen myötä, mitä Kiinan kanssa solmitut taloudelliset erivapaudet Yhdysvalloille myönsivät.
Käytän tutkimukseni päälähteinä Yhdysvaltain ulkoministeriön koostamia Foreign Relations of the United States -arkistokokoelmia. Nämä arkistokokoelmat koostuvat edustustojen ja ulkoministeriön välisestä kirjeenvaihdosta. Tutkimukseni metodina on kvalitatiivinen tutkimus, jonka avulla pyrin analysoimaan amerikkalaisten toimijoiden näkemyksiä Kiinan sisäpoliittiseen tilanteeseen liittyen ja saamaan kattavan kuvan näkemysten muotoutumisesta ja syistä näiden näkemysten taustalla.
Keskeisimpinä tuloksina tutkimuksessa on kahtiajakautunut Yhdysvaltain suhde Kiinaan. Tämä kahtiajakautuneisuus ilmeni sekä poliittisesti, että ihmisten välillä ulkoasianhallinnon sisällä. Eritoten Yhdysvaltain Kiinan edustustojen ja ulkoministeriön eroavat näkemykset Yhdysvaltain tehtävästä ja roolista Kiinassa jakoi syvästi ulkoasianhallintoa. Yhdysvaltain puolueettomuuspolitiikkaa Kiinassa haastettiin vahvasti ulkoisesti ja sisäisesti erityisesti sisällissodan kiihtyessä 1920-luvun loppupuolella. Ristiriitaisuus ideologian ja taloudellisen edun välillä johti Yhdysvallat pidättäytymään konkreettisista poliittisista toimista Kiinan suhteen viimeiseen asti.
Tutkimus tuotti uutta tietoa erityisesti aikakauden Yhdysvaltain politiikasta Kiinan suhteen, sekä Kiinan poliittisesta kehityksestä sotaherrojen kaudella. Tutkimuskysymykset ovat aiemmissa tutkimuksissa jääneet myöhemmän Kiinan historian varjoon. Kuitenkin Yhdysvaltain Kiinan politiikka muovautui ratkaisevasti näinä vuosina tavalla, joka heijastui Yhdysvaltain ja Kiinan välisiin suhteisiin pitkälle tulevaisuuteen. The focus of my thesis is to study the United States policy toward the Chinese Civil War during the years 1924–1928. The aim is to find out reasons behind the formation of the U.S. policies toward China and why the views of the American actors in the foreign service formed in a certain way.
During the years 1924–1928 China was experiencing the time known as the Warlord Era. The last imperial dynasty had been toppled over a decade ago and had been replaced by the dysfunctional republic of which was fought over by several armed cliques. U.S. foreign policy toward China can be described as contradictory. During the interwar period, the United States strongly supported, on a rhetorical level, the self-determination of nations. In China, however, this rhetoric clashed with the economic interests that the unequal treaties with China granted to the United States.
In the study I use the Foreign Relations of the United States -series compiled by the United States Department of State as the main sources of my research. These collections consist of correspondence between missions and the U.S. Department of State. The method of my research is qualitative research, which I use to analyze the views of American actors in the U.S. missions and in the State Department on the political situation in China and to gain a comprehensive understanding e of the formation of the views and the reasons behind these views.
The main findings of this study are the contradictions of the U.S. relationship with China. These contradictions showed themselves both politically and between people within the foreign service. In particular, the differing views of the U.S. missions in China and the State Department about the role and mission of the United States in China deeply divided the foreign service. U.S. neutrality policy in China was strongly challenged externally and internally, especially as the Civil War escalated in the late 1920s. The contradiction between ideology and economic interest led the United States to refrain from taking concrete political action against China until the very end.
The study provides new insights about the U.S. policy towards China in this era, as well as on China’s political development during the Warlord Era. Research on this subject has been largely overshadowed by the focus in later Chinese history in earlier studies. However, as this study shows, the United States policy toward China in these years took a decisive shape in a way that reflected U.S.-China relations well into the future.
Vuosina 1924–1928 Kiinassa elettiin niin kutsutun sotaherrojen kauden viimeisiä vuosia. Viimeinen keisarillinen dynastia oli kaatunut yli kymmenen vuotta sitten ja korvautunut heikolla tasavallalla, jonka hallinnasta erilliset sotilaalliset klikit taistelivat. Yhdysvaltain ulkopolitiikkaa Kiinan suhteen kuvasi ristiriitaisuus. Maailmansotien välisenä aikana Yhdysvallat tukivat vahvasti retorisella tasolla kansojen itsemääräämisoikeutta sekä vapautta. Kiinassa tämä retoriikka kuitenkin törmäsi yhteen taloudellisten etujen myötä, mitä Kiinan kanssa solmitut taloudelliset erivapaudet Yhdysvalloille myönsivät.
Käytän tutkimukseni päälähteinä Yhdysvaltain ulkoministeriön koostamia Foreign Relations of the United States -arkistokokoelmia. Nämä arkistokokoelmat koostuvat edustustojen ja ulkoministeriön välisestä kirjeenvaihdosta. Tutkimukseni metodina on kvalitatiivinen tutkimus, jonka avulla pyrin analysoimaan amerikkalaisten toimijoiden näkemyksiä Kiinan sisäpoliittiseen tilanteeseen liittyen ja saamaan kattavan kuvan näkemysten muotoutumisesta ja syistä näiden näkemysten taustalla.
Keskeisimpinä tuloksina tutkimuksessa on kahtiajakautunut Yhdysvaltain suhde Kiinaan. Tämä kahtiajakautuneisuus ilmeni sekä poliittisesti, että ihmisten välillä ulkoasianhallinnon sisällä. Eritoten Yhdysvaltain Kiinan edustustojen ja ulkoministeriön eroavat näkemykset Yhdysvaltain tehtävästä ja roolista Kiinassa jakoi syvästi ulkoasianhallintoa. Yhdysvaltain puolueettomuuspolitiikkaa Kiinassa haastettiin vahvasti ulkoisesti ja sisäisesti erityisesti sisällissodan kiihtyessä 1920-luvun loppupuolella. Ristiriitaisuus ideologian ja taloudellisen edun välillä johti Yhdysvallat pidättäytymään konkreettisista poliittisista toimista Kiinan suhteen viimeiseen asti.
Tutkimus tuotti uutta tietoa erityisesti aikakauden Yhdysvaltain politiikasta Kiinan suhteen, sekä Kiinan poliittisesta kehityksestä sotaherrojen kaudella. Tutkimuskysymykset ovat aiemmissa tutkimuksissa jääneet myöhemmän Kiinan historian varjoon. Kuitenkin Yhdysvaltain Kiinan politiikka muovautui ratkaisevasti näinä vuosina tavalla, joka heijastui Yhdysvaltain ja Kiinan välisiin suhteisiin pitkälle tulevaisuuteen.
During the years 1924–1928 China was experiencing the time known as the Warlord Era. The last imperial dynasty had been toppled over a decade ago and had been replaced by the dysfunctional republic of which was fought over by several armed cliques. U.S. foreign policy toward China can be described as contradictory. During the interwar period, the United States strongly supported, on a rhetorical level, the self-determination of nations. In China, however, this rhetoric clashed with the economic interests that the unequal treaties with China granted to the United States.
In the study I use the Foreign Relations of the United States -series compiled by the United States Department of State as the main sources of my research. These collections consist of correspondence between missions and the U.S. Department of State. The method of my research is qualitative research, which I use to analyze the views of American actors in the U.S. missions and in the State Department on the political situation in China and to gain a comprehensive understanding e of the formation of the views and the reasons behind these views.
The main findings of this study are the contradictions of the U.S. relationship with China. These contradictions showed themselves both politically and between people within the foreign service. In particular, the differing views of the U.S. missions in China and the State Department about the role and mission of the United States in China deeply divided the foreign service. U.S. neutrality policy in China was strongly challenged externally and internally, especially as the Civil War escalated in the late 1920s. The contradiction between ideology and economic interest led the United States to refrain from taking concrete political action against China until the very end.
The study provides new insights about the U.S. policy towards China in this era, as well as on China’s political development during the Warlord Era. Research on this subject has been largely overshadowed by the focus in later Chinese history in earlier studies. However, as this study shows, the United States policy toward China in these years took a decisive shape in a way that reflected U.S.-China relations well into the future.
Kokoelmat
- Avoin saatavuus [31657]