Esille piilotettu : toisen maailmansodan kulttuuriperintö Oulussa materiaalisen kulttuurin kautta
Sormunen, Taina (2022-06-13)
Sormunen, Taina
T. Sormunen
13.06.2022
© 2022 Taina Sormunen. Ellei toisin mainita, uudelleenkäyttö on sallittu Creative Commons Attribution 4.0 International (CC-BY 4.0) -lisenssillä (https://creativecommons.org/licenses/by/4.0/). Uudelleenkäyttö on sallittua edellyttäen, että lähde mainitaan asianmukaisesti ja mahdolliset muutokset merkitään. Sellaisten osien käyttö tai jäljentäminen, jotka eivät ole tekijän tai tekijöiden omaisuutta, saattaa edellyttää lupaa suoraan asianomaisilta oikeudenhaltijoilta.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202206132723
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202206132723
Tiivistelmä
Pro gradu -tutkielmassani käsittelen toisen maailmansodan materiaalista kulttuuria Oulun kaupungin alueella. Tutkielmani aineisto koostui 18 Oulun alueella sijaitsevasta kohteesta. Näistä 16 oli muistomerkkejä, -laattoja ja -tykkejä. Kaksi kohteista oli jatkosodan aikana Ouluun sijoitettujen saksalaisten sotilaiden jälkeensä jättämiä rakennelmia; entinen upseerimaja sekä saksalaisten sotilaiden kaivertama muistokivi. Kohteet eivät sisällä jokaista Oulun kaupungin alueella sijaitsevaa muistomerkkiä, mutta antavat kuitenkin kattavan läpileikkauksen Oulun alueen toiseen maailmansotaan liitettävästä materiaalisesta kulttuurista. Tutukielman tavoitteena oli tarkastella valitsemieni kohteiden asettumista maisemaan, sekä niiden välittämää kulttuuriperintöä. Aineiston kautta pyrin selvittämään, mitä kyseisten kohteiden avulla halutaan tuoda esille ja onko jotain aihetta, josta vaietaan.
Tutkielmassani vastaan kysymyksiin 1. Millainen kuva sodista saadaan, kun tarkastellaan asiaa materiaalisen kulttuurin kautta Oulun kaupungin alueella? Korostetaanko jotain aihetta ja vastaavasti, pyritäänkö jokin aihe piilottamaan? ja 2. Kuinka sotien kulttuuriperintöä pidetään yllä? Onko muistomerkeillä ja muilla tarkastelemillani kohteilla nykypäivänä toimintaa?
Aineistoa lähestyin kulttuuriperinnöllisestä sekä maisema-arkeologisesta näkökulmasta. Vierailin jokaisella kohteella kirjaten ylös huomiota kohteen ympäristöstä ja sen asettumisesta maisemaan. Analysoin kohteen symboliikkaa sekä sen luona tapahtuvaa toimintaa. Tätä varten suoritin myös kenttätöitä Oulun Intiön hautausmaalla pyhäinpäivänä 6.11.2021 sekä itsenäisyyspäivänä 6.12.2021. Pyhäinpäivänä tarkkailin hautausmaalla vierailevien henkilöiden toimintaa muistomerkkien läheisyydessä, itsenäisyyspäivänä keskityin seuraamaan kolmea sankarihautausmaalle sijoittuvaa tapahtumaa. Kyseiset tapahtumat olivat Oulun kaupungin järjestämä itsenäisyyspäivän muistotilaisuus, Ylioppilaiden soihtukulkue sekä Soldiers of Odin -ryhmän soihtukulkue.
Tutkielmassani näkyi, kuinka monitulkintaisia, jopa ristiriitaisia teemoja kohteiden kautta voidaan nähdä. Päällimmäisenä ja näkyvimpänä teemana toistuivat positiiviset ajatukset suomalaisesta sotilaasta ja Suomen puolustamisesta. Näkyvänä toistui myös ajatus sodan uhreista. Aineistossa oli myös näkyvissä sisällissodasta kumpuava valkoisten muisto. Suomalaiset negatiivisessa valossa esittävät aiheet olivat vähemmässä huomiossa tai puuttuivat kokonaan. Näitä olivat Ouluun sijoitetun sotavankileirin muisto ja yhteistyö natsi-Saksan kanssa. Sotavankileirin olemassaolosta vaiettiin ja saksalaisten olemassaolo pyrittiin ainakin jollain tasolla piilottamaan. Jopa odottamattomasti aineistossa oli myös huomattavissa merkkejä saksalaisten kokemasta koti-ikävästä. Toiminta käsittelemilläni kohteilla oli myös hyvin moninaista. Perinteisenä pidetyn toiminnan lisäksi kohteilla oli näkyvissä myös äärioikeistolaisena pidettyä toimintaa. Kohteiden aktiivinen käyttö osoittaa, kuinka sodan kulttuuriperintö on yhä vahvasti läsnä oululaisten elämässä, mutta voi saada kävijäkunnasta riippuen hyvin erilaisia muotoja.
Tutkielmassani vastaan kysymyksiin 1. Millainen kuva sodista saadaan, kun tarkastellaan asiaa materiaalisen kulttuurin kautta Oulun kaupungin alueella? Korostetaanko jotain aihetta ja vastaavasti, pyritäänkö jokin aihe piilottamaan? ja 2. Kuinka sotien kulttuuriperintöä pidetään yllä? Onko muistomerkeillä ja muilla tarkastelemillani kohteilla nykypäivänä toimintaa?
Aineistoa lähestyin kulttuuriperinnöllisestä sekä maisema-arkeologisesta näkökulmasta. Vierailin jokaisella kohteella kirjaten ylös huomiota kohteen ympäristöstä ja sen asettumisesta maisemaan. Analysoin kohteen symboliikkaa sekä sen luona tapahtuvaa toimintaa. Tätä varten suoritin myös kenttätöitä Oulun Intiön hautausmaalla pyhäinpäivänä 6.11.2021 sekä itsenäisyyspäivänä 6.12.2021. Pyhäinpäivänä tarkkailin hautausmaalla vierailevien henkilöiden toimintaa muistomerkkien läheisyydessä, itsenäisyyspäivänä keskityin seuraamaan kolmea sankarihautausmaalle sijoittuvaa tapahtumaa. Kyseiset tapahtumat olivat Oulun kaupungin järjestämä itsenäisyyspäivän muistotilaisuus, Ylioppilaiden soihtukulkue sekä Soldiers of Odin -ryhmän soihtukulkue.
Tutkielmassani näkyi, kuinka monitulkintaisia, jopa ristiriitaisia teemoja kohteiden kautta voidaan nähdä. Päällimmäisenä ja näkyvimpänä teemana toistuivat positiiviset ajatukset suomalaisesta sotilaasta ja Suomen puolustamisesta. Näkyvänä toistui myös ajatus sodan uhreista. Aineistossa oli myös näkyvissä sisällissodasta kumpuava valkoisten muisto. Suomalaiset negatiivisessa valossa esittävät aiheet olivat vähemmässä huomiossa tai puuttuivat kokonaan. Näitä olivat Ouluun sijoitetun sotavankileirin muisto ja yhteistyö natsi-Saksan kanssa. Sotavankileirin olemassaolosta vaiettiin ja saksalaisten olemassaolo pyrittiin ainakin jollain tasolla piilottamaan. Jopa odottamattomasti aineistossa oli myös huomattavissa merkkejä saksalaisten kokemasta koti-ikävästä. Toiminta käsittelemilläni kohteilla oli myös hyvin moninaista. Perinteisenä pidetyn toiminnan lisäksi kohteilla oli näkyvissä myös äärioikeistolaisena pidettyä toimintaa. Kohteiden aktiivinen käyttö osoittaa, kuinka sodan kulttuuriperintö on yhä vahvasti läsnä oululaisten elämässä, mutta voi saada kävijäkunnasta riippuen hyvin erilaisia muotoja.
Kokoelmat
- Avoin saatavuus [31991]