Kiusaamisen perinteinen ja kriittinen näkökulma kietoutuneena alakoulun opettajien kertomuksissa
Isosaari, Maiju; Kyyrönen, Marikka (2022-06-15)
Isosaari, Maiju
Kyyrönen, Marikka
M. Isosaari; M. Kyyrönen
15.06.2022
© 2022 Maiju Isosaari, Marikka Kyyrönen. Ellei toisin mainita, uudelleenkäyttö on sallittu Creative Commons Attribution 4.0 International (CC-BY 4.0) -lisenssillä (https://creativecommons.org/licenses/by/4.0/). Uudelleenkäyttö on sallittua edellyttäen, että lähde mainitaan asianmukaisesti ja mahdolliset muutokset merkitään. Sellaisten osien käyttö tai jäljentäminen, jotka eivät ole tekijän tai tekijöiden omaisuutta, saattaa edellyttää lupaa suoraan asianomaisilta oikeudenhaltijoilta.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202206152890
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202206152890
Tiivistelmä
Tässä tutkimuksessa tutkitaan alakoulun opettajien käsityksiä kiusaamisesta. Tässä tutkimuksessa kiinnostuksen kohteena on erityisesti, miten opettajat tunnistavat kriittisen kiusaamistutkimuksen tarjoamia laajempia näkökulmia kiusaamiseen. Tämän tutkimuksen tavoitteena on laajentaa ymmärrystä kiusaamisesta yksilökeskeisestä näkemyksestä kohti yhteiskunnallista kontekstia. Tutkimus on toteutettu osana SAFE-hanketta.
Tutkimuksen teoreettinen viitekehys rakentuu kiusaamisen tutkimuksen ympärille lähestyen aihetta kriittisen kiusaamistutkimuksen näkökulmasta. Teoreettisessa viitekehyksessä avataan aiempaa, perinteistä ja yksilökeskeistä kiusaamistutkimusta. Tutkimuksen keskiössä on kuitenkin vallitsevaan kiusaamiskäsitykseen kriittisesti suhtautuva tutkimusote, jota kutsutaan kriittiseksi kiusaamistutkimukseksi. Kriittisessä tutkimuksessa viedään kiusaamista yksilökeskeisestä näkemyksestä kohti laajempaa kontekstia. jossa korostuu yhteiskunnan rakenteet, sosiaaliset suhteet sekä niissä vallitsevat normit. Kriittinen kiusaamistutkimus näkee kiusaamisen laajempana ja moniulotteisempana ilmiönä, johon vallitseva käsitys kiusaamisesta jättää sokeita pisteitä.
Tutkimus on toteutettu laadullisena tutkimuksena, jossa aineistona on käytetty SAFE-hankkeen tutkijoiden keräämää valmista aineistoa alakoulun opettajien ryhmähaastatteluista. Aineiston analyysimenetelmänä on käytetty aineistolähtöistä sisällönanalyysiä.
Tutkimuksen tulokset osoittivat, että alakoulun opettajat tunnistivat kriittisen kiusaamistutkimuksen laajempia näkökulmia kiusaamiseen. Opettajien kertomuksista nousi kolme teemaa, joiden perusteella tutkimuksen tulokset jaoteltiin. Nämä olivat opettajien tunnistama kiusaamiskäsitteen riittämättömyys, monimutkaiset yhteiskunnalliset ulottuvuudet sekä sosiaaliset ja ryhmään liittyvät merkitykset. Vaikka opettajat tunnistivat laajempia kiusaamisen näkökulmia, myös perinteinen, yksilökeskeinen näkemys kiusaamisesta kietoutui opettajien kertomuksiin. Tuloksiset osoittivat, että alakoulun opettajat tunnistivat normatiivisten asenteiden ja laajemman kulttuurin merkityksen oppilaiden sosiaalisien suhteiden haasteisiin liittyen.
Tutkimuksen teoreettinen viitekehys rakentuu kiusaamisen tutkimuksen ympärille lähestyen aihetta kriittisen kiusaamistutkimuksen näkökulmasta. Teoreettisessa viitekehyksessä avataan aiempaa, perinteistä ja yksilökeskeistä kiusaamistutkimusta. Tutkimuksen keskiössä on kuitenkin vallitsevaan kiusaamiskäsitykseen kriittisesti suhtautuva tutkimusote, jota kutsutaan kriittiseksi kiusaamistutkimukseksi. Kriittisessä tutkimuksessa viedään kiusaamista yksilökeskeisestä näkemyksestä kohti laajempaa kontekstia. jossa korostuu yhteiskunnan rakenteet, sosiaaliset suhteet sekä niissä vallitsevat normit. Kriittinen kiusaamistutkimus näkee kiusaamisen laajempana ja moniulotteisempana ilmiönä, johon vallitseva käsitys kiusaamisesta jättää sokeita pisteitä.
Tutkimus on toteutettu laadullisena tutkimuksena, jossa aineistona on käytetty SAFE-hankkeen tutkijoiden keräämää valmista aineistoa alakoulun opettajien ryhmähaastatteluista. Aineiston analyysimenetelmänä on käytetty aineistolähtöistä sisällönanalyysiä.
Tutkimuksen tulokset osoittivat, että alakoulun opettajat tunnistivat kriittisen kiusaamistutkimuksen laajempia näkökulmia kiusaamiseen. Opettajien kertomuksista nousi kolme teemaa, joiden perusteella tutkimuksen tulokset jaoteltiin. Nämä olivat opettajien tunnistama kiusaamiskäsitteen riittämättömyys, monimutkaiset yhteiskunnalliset ulottuvuudet sekä sosiaaliset ja ryhmään liittyvät merkitykset. Vaikka opettajat tunnistivat laajempia kiusaamisen näkökulmia, myös perinteinen, yksilökeskeinen näkemys kiusaamisesta kietoutui opettajien kertomuksiin. Tuloksiset osoittivat, että alakoulun opettajat tunnistivat normatiivisten asenteiden ja laajemman kulttuurin merkityksen oppilaiden sosiaalisien suhteiden haasteisiin liittyen.
Kokoelmat
- Avoin saatavuus [31657]