JultikaUniversity of Oulu repository

Tiivistelmä

Kandidaatintyössäni assosioituu kolme yhteisprojektin kurssia: asemakaava-, asunto- sekä kerrostalosuunnittelu. Kandidaatintyökseni valitsin kerrostalosuunnittelun kurssin, jonka tavoitteena oli edelleen kehittää asuntosuunnittelun kurssin luonnosvaiheen piirustuksia työ- ja detaljitasolle.

Suunnitteluprosessi alkoi asemakaavasuunnittelun kurssilla. Tehtävänantona oli suunnitella ryhmätyönä asemakaavan muutos Rovaniemelle Erottajan alueelle. Ryhmääni kuului Emma Ahtiainen sekä Aino Valtavaara. Muokkasimme suunnittelualuetta uudistavalla otteella: loimme uusia viheralueita ja kevyen liikenteen väyliä parantamaan lähiympäristön viihtyvyyttä, purimme suuren osan alkuperäisestä rakennuskannasta uusien asuinkortteleiden tieltä, lukuun ottamatta suojeltua vanhaa linja-autoasemaa, jonka käyttötarkoituksen muutimme nuorisokeskukseksi. Lisäksi sijoitimme kulttuuritalo Korundin läheisyyteen julkisen uudisrakennuksen, Revontulikeskuksen, ja sen viereisiin rakennuksiin toimistoja ja kivijalkaliikkeitä palvelemaan suunnittelualuetta sekä Rovaniemen keskustaa. Asuinkerrostalot keskitimme suunnittelualueella kahteen, noin 25 000 kem2, suljettuun asuinkortteliin.

Suunnittelualueen mittakaava pieneni asuntosuunnittelun kurssilla, missä valitsin asemakaavasuunnitelman pohjoisimman asuinkorttelin eteläpuolen neljäkerroksisen asuinrakennuksen jatkosuunnittelua varten. Tavoitteenani oli suunnitella rakennukseen monipuolisia yhteiskäyttötiloja sisääntulokerrokseen, kuten kuntosali, kerhohuone sekä talosauna, luomaan julkisen tilan tunnetta ensimmäiseen kerrokseen ja lisäämään asukkaiden keskinäistä vuorovaikutusta. Kerrostalossani on 22 asuntoa, asuntojakauma koostuu yksiöistä, kaksioista ja kolmioista sekä yhdestä liikuntaesteisille suunnitellusta asunnosta.

Omaperäisin arkkitehtuurinen ratkaisuni asuinkerrostalossani on viherhuoneiden puoliksi lasitetut istutusalueet, jotka mahdollistavat huoneistokohtaisen kaupunkiviljelyn tuoden samalla vehreyttä rakennuksen pääjulkisivuihin. Rakennuksen yksilöllisyyttä lisää parvekkeiden vino, suunnikkaan oloinen muotokieli. Julkisivujen materiaalivalinnat korostavat rakennuksen muotoa: ulkoseinät ovat valkoista rappausta ja sivuttaiset ulostyöntyvät viherhuoneiden ylä- ja alapohjat lehtikuusipanelointia. Rakennuksen vaaleaan värimaailmaan loin kontrastia pintakäsittelemällä osan kuumasinkityistä teräspinnoista tummanharmaiksi. Julkisivuissa merkittävimmän kontrastin muodostavat konesaumattu peltikate sekä viherhuoneiden- ja parvekelaattojen peittävät u- teräsprofiilit.

Kerrostalosuunnittelun kurssilla ratkaiseva valinta oli rakennuksen runkojärjestelmän päättäminen. Halusin pitää kiinni visiostani upotetuista istutusaltaista viherhuoneissa, joten luonnollisin valinta oli toteuttaa kerrostalo betonista. Hyödyntämällä betonin moninaisuutta pystyin muokkaamaan tavallisia parvekelaattoja lisäämällä niihin betonisia profiileja muodostamaan istutusaltaita viherhuoneisiin. Yksilöllisen betonilaatan mitoituksessa käytin betonielementtisuunnittelijoiden vakiomittoja, jotta suunnitelmani olisi toteutettavissa myöhemmin yhteistyössä rakennesuunnittelijan kanssa. Rakennusteknisiä haasteita viherhuoneessa lisäsi vedenpoiston toteutus istutusalueilta sekä vedeneristyksen huomioiminen rakenteissa. Lisäksi istutusaltaan 200mm paksun multakerroksen aiheuttama korkeusero betonilaattaan vaati uusia teknisiä ratkaisuja.

Viherhuoneiden detaljien ja työkuvien lisäksi suunnittelin detaljikuvia kerrostalon parvekkeista, räystäistä, ikkuna- ja oviliittymistä, sisäänkäynnistä sekä julkisivuliittymistä. Kaikissa detaljeissa pyrin innovatiivisiin ratkaisuihin unohtamatta asukasviihtyvyyttä, käytännöllisyyttä ja huollettavuutta. Tutkimalla eri valmistajien tuotteita ja soveltamalla niitä ei syntynyt pelkästään laadukkaita ja käyttäjilleen suunniteltuja yksilöllisiä tiloja ja asuntoja mutta myös tuoretta kerrostalon arkkitehtuuria päivitettynä tähän päivään.