University of Oulu

”Taivashan siinä on rajana minkälaisia toiminnallisia menetelmiä sitä voi kehitellä” : undersökning om funktionella undervisningsmetoder som ämnes- och speciallärare använder i sin svenskundervisning

Saved in:
Author: Laukkanen, Emilia1
Organizations: 1University of Oulu, Faculty of Humanities, Nordic Philology
Format: ebook
Version: published version
Access: open
Online Access: PDF Full Text (PDF, 0.8 MB)
Pages: 66
Persistent link: http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202206172959
Language: Swedish
Published: Oulu : E. Laukkanen, 2022
Publish Date: 2022-06-17
Thesis type: Master's thesis
Tutor: Rossi, Paula
Lepistö, Kirsi-Maria
Reviewer: Rossi, Paula
Lepistö, Kirsi-Maria
Description:

Abstrakt

Syftet med denna avhandling var att forska i funktionella undervisningsmetoder som ämneslärare i svenska språket och speciallärare använder i sin svenskundervisning. Därtill studerades hur ämneslärare och speciallärare beaktar i funktionell svenskundervisning elever som behöver någon form av stöd i sitt lärande och sin skolgång. Undersökningsmaterialet samlades in genom ett elektroniskt frågeformulär i Webropol samt intervjuer. Informanterna var 16 ämneslärare i svenska språket, fem speciallärare och en som har behörighet som ämnes- och speciallärare. Materialet analyserades genom kvantitativ enkätundersökning och kvalitativ innehållsanalys.

Undersökningens resultat visade att både ämneslärare och speciallärare använder mångsidigt olika funktionella undervisningsmetoder i sin svenskundervisning. De funktionella undervisningsmetoder som nämndes indelades i sex kategorier: lekar och spel, rörelse, drama, visualisering, berättelser och musik. Lekar och spel omfattade över hälften och rörelse ungefär fjärdedelen av alla funktionella undervisningsmetoder som informanterna utnyttjar. Resultaten visade även att det inte fanns stora skillnader i användningen av funktionella undervisningsmetoder mellan ämneslärare och speciallärare.

Enligt ämneslärares svar på frågeformuläret indelades stödet de ger vid funktionell svenskundervisning i differentiering, stödet från läraren eller från skolgångsbiträdet, stödet från klasskamrater samt tydliga instruktioner och en tydlig struktur i undervisningen. Speciallärare lyfte fram alla ovannämnda stödåtgärder utom stödet från klasskamrater i sina svar på frågeformuläret och i intervjuerna. Både ämnes- och speciallärare ansåg att differentiering var den mest använda stödåtgärden vid funktionell svenskundervisning.

Å ena sidan lyfte ungefär hälften av informanterna fram att funktionella undervisningsmetoder vanligtvis är nyttiga speciellt för elever som behöver någon form av stöd. En del av dessa informanter nämnde att funktionella undervisningsmetoder exempelvis förbättrade elevernas förmåga till koncentration. Å andra sidan var både ämneslärare och speciallärare eniga om att funktionella undervisningsmetoder inte lämpar sig för alla och att läraren ska känna sina elever för att kunna planera så ändamålsenlig undervisning som möjligt.

Tiivistelmä

Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, mitä toiminnallisia opetusmenetelmiä ruotsin kielen aineenopettajat ja erityisopettajat käyttävät ruotsin opetuksessa. Lisäksi tutkittiin, millaista tukea aineenopettajat ja erityisopettajat antavat oppilaille, jotka tarvitsevat tukea oppimisessaan ja koulunkäynnissään. Tutkimusaineisto kerättiin elektronisen kyselylomakkeen sekä haastattelujen avulla. Tutkimukseen osallistui 16 ruotsin kielen aineenopettajaa, viisi erityisopettajaa sekä yksi opettaja, jolla on sekä aineenopettajan että erityisopettajan pätevyys. Aineiston analyysissä käytettiin kvantitatiivista kyselytutkimusta ja kvalitatiivista sisällönanalyysia.

Tutkimuksen tulokset osoittivat sekä aineenopettajien että erityisopettajien käyttävän monipuolisesti erilaisia toiminnallisia opetusmenetelmiä ruotsin opetuksessa. Toiminnalliset opetusmenetelmät jaoteltiin leikkeihin ja peleihin, liikkumiseen, draaman keinoihin, visualisointiin, tarinoihin sekä musiikkiin. Leikkien ja pelien osuus oli yli puolet, kun taas liikkumisen osuus neljäsosa kaikista käytetyistä toiminnallisista menetelmistä. Tutkimuksen tulokset osoittivat myös, ettei toiminnallisten opetusmenetelmien käytössä ollut suuria eroja aineenopettajien ja erityisopettajien välillä.

Aineenopettajien antama tuki jaoteltiin puolestaan eriyttämiseen, opettajan tai koulunkäynninavustajan tukeen, koulukavereiden tukeen sekä selkeisiin ohjeisiin ja selkeään opetuksen rakenteeseen. Erityisopettajat mainitsivat kyselyn vastauksissa ja haastatteluissa kaikki edellä mainitut tukimuodot lukuun ottamatta kavereilta saatavaa tukea. Sekä aineenopettajat että erityisopettajat käyttivät eniten eriyttämistä toiminnallisessa ruotsin opetuksessa.

Yli puolet tutkimukseen osallistuneista oli sitä mieltä, että toiminnalliset opetusmenetelmät ovat hyödyllisiä erityisesti oppilaille, jotka tarvitsevat tukea oppimisessa ja koulunkäynnissä. Osa mainitsi toiminnallisten opetusmenetelmien parantavan esimerkiksi oppilaiden keskittymiskykyä. Toisaalta sekä aineenopettajat että erityisopettajat olivat yksimielisiä siitä, etteivät toiminnalliset opetusmenetelmät sovellu kaikille. Heidän mielestään opettajan pitää tuntea oppilaansa, jotta pystyy suunnittelemaan kaikille soveltuvaa opetusta.

see all

Subjects:
Copyright information: © Emilia Laukkanen, 2022. Except otherwise noted, the reuse of this document is authorised under a Creative Commons Attribution 4.0 International (CC-BY 4.0) licence (https://creativecommons.org/licenses/by/4.0/). This means that reuse is allowed provided appropriate credit is given and any changes are indicated. For any use or reproduction of elements that are not owned by the author(s), permission may need to be directly from the respective right holders.
  https://creativecommons.org/licenses/by/4.0/