JultikaUniversity of Oulu repository

Abstract

The aim of this thesis is to study Herman Melville’s novel Moby-Dick (1851) with the help of leadership research. This multidisciplinary approach is applied to the study of the novel with the hopes that it can provide new insights into the famous work. The main question of this thesis asks what sort of leadership Moby-Dick depicts, either through its characters or more generally. Additionally, two reflective questions are discussed. The first asks how well the chosen leadership theories can be applied to fiction and the second question concentrates on the benefits of studying fiction for leadership research and practice. The leadership theories that are applied in this thesis are transformational leadership, pseudo-transformational leadership and the Leadership Grid by Blake and Mouton (1964). With the help of these theories, the hierarchy of the ship Pequod is analysed, as well as seven characters from the novel who possess leadership roles or showcase leadership through their actions. Moreover, the nine meetings or ‘gams’ of the novel are analysed and contrasted with the leadership actions and choices of the Pequod. Based on the analysis, only Captain Ahab clearly represents any of the profiles or styles provided by the theories, while rest of the characters do not fit into the models. This highlights how the leadership theories are ideals that are difficult to attain for the characters. Also, the nine ships that the Pequod meets at the sea are divided into four categories based on the success of the organizations. The categories are organizations that prosper, organizations in conflict, inexperienced organizations, and organizations in crisis. These ships provide alternative leadership models to the Pequod, which is the only organization in the novel that ceases to exist. The analysis shows that the study of fiction can be fruitful for both leadership research and practice as it offers alternatives to our choices, shows the consequences of our actions, and reveals the shortcomings of the theories when applied to complicated scenarios. The strength of this thesis is that it examines leadership in Moby-Dick as a whole and does not merely concentrate on Captain Ahab, like previous research has done.

Johtajuus Herman Melvillen romaanissa Moby Dick

Tiivistelmä

Tämä tutkimus keskittyy Herman Melvillen kuuluisan novellin Moby Dickin (1851) analysoimiseen johtamisen näkökulmasta. Poikkitieteellisellä kirjallisuusanalyysin ja johtamistieteiden yhdistämisellä pyritään löytämään uusia näkökulmia paljon analysoituun teokseen. Työn pääkysymyksen avulla yritetään selvittää, millaista johtajuutta Moby Dickissä kuvataan, joko hahmojen kautta tai yleisemmin. Tämän lisäksi käsitellään kahta lisäkysymystä pääkysymyksen analyysin pohjalta. Ensimmäinen reflektoiva kysymys pyrkii selvittämään, kuinka hyvin johtajuusteorioita voidaan soveltaa kirjallisuuteen ja viimeinen kysymys pohtii kirjallisuusanalyysin hyötyjä johtajuusteorioille ja käytännön johtamiselle. Moby Dickin tutkimuksen apuna käytetään johtajuusteorioista muutosjohtajuutta, sekä sen alakäsitettä valheellinen muutosjohtaminen. Edellä mainittujen konseptien lisäksi käytössä on Blaken ja Moutonin kehittämä Johtamisruudukko (1964). Näiden teorioiden avulla tutkitaan kirjan pääorganisaatio Pequodin hierarkiaa, sekä seitsemän eri henkilön johtamisprofiileja ja käyttäytymistä. Hahmoanalyysien lisäksi tutkitaan yhdeksää erilaista laivatapaamista, joissa Pequod on osallisena. Analyysin perusteella ainoastaan kapteeni Ahab edustaa selkeää johtamistyyliä ja suurin osa muista hahmoista ei täysin sovi käytettyjen teorioiden malleihin. Tämän havainnon perusteella voidaan todeta, että johtajuusteorioiden ideaalien saavuttaminen on vaikeaa ja epärealistista. Lisäksi Pequodin kohtaamat yhdeksän laivaa jaotellaan analyysin avulla neljään eri kategoriaan, jotka ovat: menestyvät organisaatiot, riitaisat organisaatiot, kokemattomat organisaatiot ja kriisiytyneet organisaatiot. Nämä hyvin erilaiset laivat ja organisaatiot edustavat vaihtoehtoja Pequodin johtamiselle, joka on ainoa tuhoutuva organisaatio kirjan lopussa. Analyysin pohjalta voidaan huomata, että kirjallisuuden analysointi tarjoaa monenlaisia hyötyjä johtajuusteorioille ja ajatuksia käytännön johtamiseen. Fiktiivinen kirjallisuus voi näyttää meille vaihtoehtoisia valintoja ja niistä seuraavia mahdollisia lopputuloksia. Lisäksi fiktio voi tuoda esiin johtajuusteorioiden heikkouksia, joita voidaan näiden havaintojen avulla kehittää. Tämän tutkimuksen vahvuutena on laaja-alaisuus, etenkin kun aiempi tutkimus on keskittynyt lähinnä kapteeni Ahabin rooliin romaanissa. Tästä huolimatta työ jättää mahdollisuuksia lisätutkimukseen, sillä kaikkea johtajuuteen liittyvää materiaalia ei ollut mahdollisuus sisällyttää tähän työhön.