JultikaUniversity of Oulu repository

Tiivistelmä

Caporetton taistelu loppuvuodesta 1917 oli merkittävä tapahtuma ensimmäisessä maailmansodassa. Ympärysvaltoihin kuulunut Italia kärsi suuren sotilaallisen tappion Saksaa ja Itävalta-Unkaria vastaan. Tutkielmassani tarkastelen Suomen lehdistön reaktioita taisteluun ja sitä koskevaa uutisointia. Kiinnitän erityisesti huomiota eri ideologioita edustaneiden lehtien välisiin eroihin ja yhtäläisyyksiin muun muassa lehtien käyttämää retoriikkaa vertailemalla.

Tutkielman aineistona ovat eri puolueiden pää-äänenkannattajat, joita puolueiden muut lehdet yleensä myötäilivät. Porvarillista lehdistöä edustavat vanhasuomalainen Uusi Suometar, nuorsuomalainen Helsingin Sanomat ja maalaisliittolainen Ilkka. Työväen lehdistöstä käytän Työmiestä ja Kansan Lehteä, joiden välinen ero näkyi niiden radikaalisuudessa. Käyttämistäni ruotsinkielisistä lehdistä Hufvudstadsbladet ei ollut puolueeseen sitoutunut, mutta edisti avoimesti ruotsinkielisyyttä. Sen rinnalla käytän Dagens Press -iltapäivälehteä, joka jatkoi aiempien svekomaanisten lehtien asialla. Käyttämäni lehdet ovat digitoituina Kansallisarkiston tietokannassa.

Aikalaisille Caporetton taistelu oli järkytys, ja se nousi kaikkien lehtien sotauutisten kärkeen. Kukaan lehtiä lukeva suomalainen ei voinut välttyä tiedolta, että Italiassa käytiin suurta taistelua, joka olisi ratkaiseva koko sodalle ja Euroopalle. Suomen lehdistö katsoi taistelun ennakoivan Italian armeijan romahdusta ja vallankumousta, kuten Venäjällä oli tapahtunut maaliskuussa samana vuonna. Työväenlehdet pitivät tällaista kehityskulkua tervetulleena, kun taas porvarilliset olivat huolissaan sen vaikutuksesta sodan lopputulokseen. Hufvudstadsbladet kirjoitti taistelun edistävän rauhaa lopputuloksesta piittaamatta.

Kirjoitteluun vaikutti, että lehdistö oli sotasensuurin piirissä. Tämän lisäksi lehdillä ei ollut suoraa yhteyttä ulkomaille, minkä vuoksi ne kirjoittivat Pietarin tietotoimiston tietojen varassa ja kopioivat julkaisuja venäläisistä ja ruotsalaisista sanomalehdistä. Suomen lehdistö tiedosti vihollisen harjoittaman mielipidevaikuttamisen, mutta osoitti harvoin samaa lähdekritiikkiä venäläisiä lehtiä kohtaan. Lokakuun vallankumous häiritsi tiedonsaantia, mutta ei vähentänyt mielenkiintoa. Kun taistelusta ei ollutkaan kehittynyt uutispimennon aikana ratkaisevaa, huomio väheni muita rintamia koskevan uutisoinnin tasolle. Porvarilliset lehdet antoivat Venäjän liittolaismaasta Italiasta negatiivisen kuvan. Ne menivät niinkin pitkälle, että katsoivat Italian ansainneen höykytyksen petollisella ulkopolitiikallaan. Lehdet yhtyivät ulkomaalaisten lehtien näkemykseen sekä Italian että Venäjän armeijoiden matalasta suorituskyvystä ja saksalaisen sotataidon paremmuudesta.

Suomalaiset kokivat ensimmäisen maailmansodan koskettavan myös heitä, ja Suomen lehdistö uutisoi aktiivisesti Italian rintamalla tapahtuneen ratkaisevalta vaikuttavan taistelun kulusta. Lehdet antoivat ymmärtää, että Italia oli osaltaan hävinnyt sodan, minkä johdosta Euroopan tulevaisuus olisi pian Saksan sanelema.